Sprintin SM-sarjat saivat yhteiset pisteet – sääntö ei tunne kaksoiskilpailua
Sprinttisuunnistuksen SM-sarjojen pisteet yhdistettiin, mutta kaksoiskilpailuja ei huomioida erikseen.
AKK yhtenäisti 12.11.2026 rallisprintin ja asfalttisprintin SM-sarjojen pistelaskun: viimeisen osakilpailun 1,5-kerroin poistui ja yksi huonoin osakilpailu vähennetään, ei kuitenkaan kauden viimeistä. Kolumnin kanta: sääntö on kirjoitettu osakilpailuina, vaikka asfalttisprintissä kuusi osakilpailua ajetaan kolmena kilpailupäivänä — yksi huono päivä vie kaksi tulosta kuudesta ja hylättävä kattaa niistä vain toisen. Sprinttisarjojen suoja on siis eri, vaikka pykälät ovat samat. Korjaus kuuluu kirjata kilpailupäivinä tai toisena hylättävänä, ja väline siihen on sama lisämääräys, jolla pistelasku nyt muutettiin.
Kotimaisen moottoriurheilun kausi 2027 kirjoitetaan auki juuri nyt. AKK julkaisi 12.11.2026 asfalttisprintin SM-sarjasäännöt ja samana päivänä rallisprintin SM-sarjan ensimmäisen lisämääräyksen, joka yhtenäistää kahden sprinttisarjan pistelaskun. Yhtenäistäminen on oikea tavoite, ja osa ratkaisuista on selvästi parannuksia. Mutta pistesääntö on kirjoitettu osakilpailuina, vaikka sprinttikausi eletään kilpailupäivinä — ja juuri siitä syntyy sarjojen välinen epätasa-arvo, jota yhtenäistämisen piti poistaa.
Mitä tällä viikolla päätettiin
Lisämääräyksen sisältö on lyhyt ja täsmällinen. Kauden viimeisen osakilpailun 1,5-kertaiset luokkapisteet poistuvat, jolloin rallisprintin SM-sarja siirtyy samaan malliin muiden SM-sarjojen kanssa. Loppupisteissä huomioidaan kaikki ajetut osakilpailut yhtä lukuun ottamatta: kuljettajalta vähennetään se kilpailu, josta hän sai vähiten sarjapisteitä. Vähennettävä osakilpailu ei kuitenkaan voi olla kauden viimeinen, ja jos kuljettaja suljetaan pois kilpailusta, joka muuten olisi vähennetty, se lasketaan mukaan loppupisteisiin.
Samalla viikolla julkaistu jokkiksen lajisääntöpaketti osoittaa, että AKK osaa kirjoittaa säännön myös ajassa. Takaturvavyöputki tulee pakolliseksi kaudesta 2027, mutta turvakehikon putkien jatkamisen kielto astuu voimaan vasta 1.1.2029 — eli kalliimmalle muutokselle annettiin kahden kauden siirtymä. Nuorten luokan saa jatkossa ottaa neljänneksi luokaksi ilman erillistä poikkeuslupaa, ja rallisprintin lajisäännöissä toimitsijatehtäviä saa yhdistää kilpailun tuomariston puheenjohtajan luvalla, jotta kilpailun järjestäminen olisi seuralle kevyempää. Sääntötekniikka on näissä harkittua. Pistelaskussa se jäi puolitiehen.
Asfalttisprintin SM-sarjasäännöissä luokkajako pysyy yhtenäisenä rallisprintin kanssa: nelivetoiset ajavat mestaruudesta luokissa 1–2 eivätkä saa osallistua muihin luokkiin, takavetoisilla yleis- ja juniorilisenssi kilpailevat omissa luokissaan, ja senioreilla, naisilla, junioreilla ja nuorilla sekä V1600-autoilla on omat mestaruutensa. AKK kertoi omilla sivuillaan 12.11.2026, että nimenomaan pistelaskun tapa on muuttunut. Kahden sarjan säännöt ovat siis paperilla lähes identtiset.
Kuusi osakilpailua, mutta eri määrä kilpailupäiviä
Identtiset ne eivät ole siinä, mikä kuljettajalle merkitsee eniten: montako kertaa kaudessa auto pitää saada maaliin. Rallisprintin SM-sarjassa ajetaan kuusi osakilpailua viitenä viikonloppuna — Laukaa 24.1.2027, Lahti 6.–7.2.2027, Leppävirta 4.9.2027, Raahe 25.9.2027 ja Laitila 9.10.2027 — eli vain Lahden viikonloppu sisältää kaksi osakilpailua, ja kolme kilpailua ajetaan lumella ja kolme soralla. Asfalttisprintin SM-sarjassa ajetaan niin ikään kuusi osakilpailua, mutta ne mahtuvat kolmeen kilpailupäivään kolmella radalla: Ahvenistolla, Kontiolahdella ja Etelä-Pohjanmaalla.
| Rallisprint SM 2027 | Asfalttisprint SM 2027 | |
|---|---|---|
| Osakilpailuja | kuusi | kuusi |
| Kilpailupäiviä | kuusi, viitenä viikonloppuna | kolme |
| Kaksoiskilpailuja | yksi (Lahti) | kolme |
| Alusta | lumi ja sora | päällystetty rata |
| Hylättäviä tuloksia | yksi | yksi |
Sama sääntö suojaa eri tavalla
Laskutoimitus on yksinkertainen. Asfalttisprintissä yksi rikkoutunut vetoakseli, yksi ulosajo tai yksi sakko vie saman päivän aikana kaksi tulosta kuudesta, koska päivä sisältää kaksi osakilpailua. Yksi hylättävä tulos kattaa niistä vain toisen, eli puolet yhden huonon päivän vahingosta jää kuljettajan kannettavaksi. Rallisprintissä sama vahinko vie neljänä viikonloppuna viidestä yhden tuloksen, jonka hylättävä kattaa kokonaan.
Sääntöön kirjattu poikkeus kärjistää eron. Koska vähennettävä osakilpailu ei voi olla kauden viimeinen, asfalttisprintin päätöspäivänä ajetaan kaksi osakilpailua, joista jälkimmäistä ei voi vähentää lainkaan. Kolmen kilpailupäivän sarjassa kolmannes kaudesta on siis osittain suojan ulkopuolella. Sääntö on identtinen, mutta sen vaikutus ei ole — ja vaikutus on se, mitä yhtenäistämisellä pitäisi tavoitella.
Tämä ei ole pikkuasia kotimaisen moottoriurheilun portailla. Sprinttisarjat ovat se taso, jolla mestaruudesta voi kilpailla ilman kansainvälistä budjettia, samaan tapaan kuin kartingista aloittavilla nuorilla. Huipulla, jossa Neste Ralli ja MM-sarjan kalenteri ratkaisevat kalenterin, kuljettajan kausi kestää kymmeniä kilpailupäiviä; sprintissä se voi kestää kolme. Mitä lyhyempi kausi, sitä enemmän sääntötekniikka päättää mestaruudesta.
Mitä tätä vastaan voi sanoa
Kolme vasta-argumenttia on rehellistä tunnustaa, ja yksi niistä on vahva.
- Kaksoiskilpailu on kuljettajan etu, ei haitta. Yksi matka, yksi huoltoalue ja yksi toimitsijaporukka tuottavat kaksi kilpailua, mikä on harrastajabudjetille ja järjestävälle seuralle halvempaa kuin kuusi erillistä viikonloppua. Kolmen kilpailupäivän kausi on tehty juuri siksi, että siihen on varaa.
- Mestaruuden kuuluu palkita luotettavuudesta. Hylättävien tulosten lisääminen siirtää painoa pois siitä kuljettajasta, joka saa autonsa maaliin joka kerta. Viimeisen kilpailun 1,5-kertoimen poisto oli askel tasapuolisuuteen, koska yksi kilpailu painoi muita enemmän — toiseen suuntaan ei kannata liikkua samalla viikolla.
- Yhtenäisyys on itsessään arvo. Kahden sprinttisarjan identtinen luokkajako ja identtinen pistelasku on selkeä kuljettajalle, joka ajaa molemmissa, ja se, joka ei halua kaksoiskilpailun riskiä, voi valita sarjansa.
Vastaus ensimmäiseen ja painavimpaan on, ettei tässä ehdoteta lisää kilpailupäiviä eikä kalliimpaa kautta. Kyse on siitä, missä yksikössä sääntö kirjoitetaan. Toiseen: suojan taso säilyisi ennallaan, se vain laskettaisiin samalla tavalla molemmissa sarjoissa. Kolmanteen: sarja, joka suojaa toisen sarjan kuljettajaa kokonaiselta huonolta päivältä ja toisen vain puoliksi, ei ole yhtenäinen vaikutukseltaan, vaikka sen pykälät olisivat sanasta sanaan samat.
Päätös, joka kannattaa tehdä nyt
Korjaus mahtuu yhteen virkkeeseen: hylättävä tulos kirjataan kilpailupäivinä eikä osakilpailuina, tai sarjaan, jossa yksi päivä sisältää kaksi osakilpailua, kirjataan toinen hylättävä. Väline on jo käytössä — lisämääräys on juuri se asiakirja, jolla pistelasku tällä viikolla muutettiin, eikä sen antaminen vaadi odottamaan seuraavaa sääntökirjaa. AKK:n omien sarjasääntöjen mukaan asfalttisprintin säännöt julkaistaan vasta kalenterin varmistuttua, eli kilpailupäivien määrä on tiedossa ennen kuin pistesääntö lyödään lukkoon. Juuri siksi sääntö voidaan sovittaa siihen.
Mittari on yksinkertainen ja se nähdään vuoden päästä: sisältääkö kauden 2028 asfalttisprintin SM-sarjasääntö joko toisen hylättävän tuloksen tai päiväkohtaisen hylkäyksen. Jos ei sisällä, kaksi SM-sarjaa jatkaa samoilla pykälillä ja eri riskillä. Sprintin puolella mestaruus ratkeaa pienemmillä marginaaleilla kuin huipulla, jossa Toyotan kahden tallin ratkaisu on oma kysymyksensä — ja juuri siksi pykälän pitäisi olla kunnossa ennen kuin ensimmäinen auto lähtee Ahvenistolla.
