Neste Ralli eli Suomen MM-ralli: nimet, reitti ja ennätykset

Neste Ralli on nimi, jolla suomalaiset hakevat edelleen Jyväskylän MM-rallia, vaikka pääsponsorin mukaan nimetty aikakausi päättyi vuosia sitten. Kyse on samasta tapahtumasta, joka on ajettu vuodesta 1951 ja joka kuului rallin MM-sarjaan heti sen perustamisvuodesta 1973 alkaen. Tällä sivulla käydään läpi tapahtuman nimihistoria, ajankohdat, viimeisin kokonainen reitti erikoiskokeineen, lipputilanne ja ne ennätykset, jotka tekevät Jyväskylästä rallin MM-sarjan erikoistapauksen.

Perustieto	Suomen MM-ralli
Nykyinen nimi	Secto Rally Finland
Kotipaikka	Jyväskylä
Ensimmäinen kilpailu	1.9.1951, nimellä Jyväskylän Suurajot
MM-sarjassa	Vuodesta 1973, sarjan perustamisvuodesta alkaen
Vuoden 2026 kilpailu	30.7.–2.8.2026, tapahtuman 75. kerta
Vuoden 2027 kilpailu	29.7.–1.8.2027
Huoltoparkki	Paviljonki, Jyväskylä
Eniten voittoja	Hannu Mikkola ja Marcus Grönholm, molemmilla seitsemän

Nimi on vaihtunut neljä kertaa, tapahtuma ei

Tapahtuman juuret ovat heinäkuussa 1951, kun Pentti Barckin ehdotus vuosittaisesta Jyväskylässä ajettavasta rallista hyväksyttiin. Ensimmäinen kilpailu starttasi 1.9.1951 nimellä Jyväskylän Suurajot. Kansainvälinen nimi The Rally of the Thousand Lakes otettiin käyttöön 1954, ja vuonna 1994 kilpailu nimettiin pääsponsorinsa mukaan Neste 1000 Lakes Rallyksi. Juuri se nimi jäi elämään suomalaisten puheessa ja hakukentässä, ja sitä käytetään yhä, vaikka nykyinen nimi on Secto Rally Finland.

Järjestäjän oma historiikki ei kerro, minä vuonna Suurajot-nimestä lopullisesti luovuttiin. Nimien päällekkäisyys selittää sen, miksi sama kilpailu löytyy hakutuloksista neljällä eri nimellä – kyse ei ole eri tapahtumista.

• 1951–: Jyväskylän Suurajot
• 1954–: kansainvälisesti The Rally of the Thousand Lakes
• 1994–: Neste 1000 Lakes Rally
• Nykyään: Secto Rally Finland

Milloin ralli ajetaan

Kilpailu ajetaan heinä-elokuun vaihteessa. Vuonna 2026 ralli ajettiin 30.7.–2.8.2026 ja se oli järjestäjän laskutavan mukaan tapahtuman 75. kerta. Vuoden 2027 kilpailu on kalenterissa 29.7.–1.8.2027, ja se on osa rallin MM-sarjan kautta, jonka koko ohjelma on käyty läpi sivulla rallin MM 2027.

Kilpailun rakenne on muuttunut kerran merkittävästi: vuonna 2010 ralli ajettiin kolmen päivän sijaan kahdessa. Vuonna 2020 kilpailua ei ajettu lainkaan koronapandemian takia, ja vuoden 2021 kilpailua vietettiin 70-vuotisjuhlakilpailuna.

Vuoden 2026 reitti ja erikoiskokeet

Alla on vuoden 2026 kilpailun koko erikoiskoeohjelma järjestäjän julkaisemassa muodossa. Reitti vaihtuu vuosittain, mutta sen runko on vakiintunut: torstain avaus Jyväskylän Harjulla, kaksi täyttä metsäpäivää Keski-Suomessa ja sunnuntain päätös Himoksen pitkällä kokeella.

Päivä	EK	Erikoiskoe	Pituus
To 30.7.	Testi	Ruuhimäki (shakedown)	4,12 km
To 30.7.	EK 1	Harju	2,58 km
Pe 31.7.	EK 2 ja 6	Laukaa	18,16 km
Pe 31.7.	EK 3 ja 7	Saarikas	15,82 km
Pe 31.7.	EK 4 ja 8	Sydänmaa	19,04 km
Pe 31.7.	EK 5 ja 9	Hoho	9,55 km
Pe 31.7.	EK 10	Harju 2	2,58 km
La 1.8.	EK 11 ja 15	Parkkola	16,76 km
La 1.8.	EK 12 ja 16	Päijälä	10,55 km
La 1.8.	EK 13 ja 17	Västilä	19,10 km
La 1.8.	EK 14 ja 18	Leustu	16,44 km
Su 2.8.	EK 19	Himos–Jämsä	30,02 km
Su 2.8.	EK 20	Himos–Jämsä 2, Wolf Power Stage	30,02 km

Kilpailussa ajettiin 20 erikoiskoetta, joiden yhteispituus on 316,04 kilometriä; shakedown ei sisälly summaan. Järjestäjä ei ilmoita kokonaispituutta omalla reittisivullaan, joten luku on laskettu taulukon riveistä. Päätöskoe Himos–Jämsä on 30,02 kilometrillään selvästi kilpailun pisin, ja se ajetaan kahdesti peräkkäin niin, että jälkimmäinen on pisteitä jakava Power Stage.

Huoltoparkki on Jyväskylän Paviljongilla. Vuoden 2026 huoltotauot olivat torstaina 15 minuuttia, perjantaina 30 ja 45 minuuttia ja lauantaina 30 ja 45 minuuttia, eli ralli kierrätti kilpailijat kaupungin keskustaan joka päivä.

Harju – kaupunkikoe, joka avaa kilpailun

Harjun erikoiskoe Jyväskylän keskustassa on vain 2,58 kilometriä pitkä, mutta se on kilpailun tunnetuin yksittäinen kohta. Se ajetaan torstai-iltana avauskokeena ja uudelleen perjantain päätteeksi. Lyhyt mitta ja portaiden reunustama kaupunkimaisema tekevät siitä rallin ainoan kokeen, johon pääsee kävellen keskustan majapaikoista.

Liput

Vuoden 2027 Early Bird -liput ovat järjestäjän mukaan jo myynnissä, ja ne myydään tapahtuman omassa verkkokaupassa. Lipputyyppeinä on tavallisten katsojalippujen lisäksi erikseen hinnoiteltuja VIP-elämyksiä. Järjestäjä ei julkaise euromääräistä hinnastoa omilla verkkosivuillaan, joten hintoja ei esitetä tässä – ne näkyvät vasta verkkokaupassa, ja hintaportaat muuttuvat myyntikauden edetessä.

Katsojalle kannattaa huomata, että keskiviikko on järjestäjän ohjelmassa erikseen merkitty ceremonial startin ja maksuttoman päivän yhdistelmäksi. Itse erikoiskokeille pääsee vain lipulla.

Ennätykset ja voittajat

Suomen MM-ralli on sarjan kilpailuista se, jossa sama kuljettaja on onnistunut voittamaan useimmin. Hannu Mikkola voitti kilpailun seitsemän kertaa, viimeisen kerran vuonna 1983. Markku Alénin vuoden 1988 voitto teki hänestä ensimmäisen kuljettajan, joka oli voittanut saman MM-rallin kuudesti. Marcus Grönholm nousi Mikkolan rinnalle seitsemällä voitolla vuonna 2007.

Järjestäjän oma historiikki sisältää tässä kohtaa ristiriidan: se kertoo samalla sivulla sekä Mikkolan seitsemästä voitosta että siitä, että Grönholmista tuli vuonna 2007 ensimmäinen saman rallin seitsemästi voittanut kuljettaja. Nämä kaksi väitettä eivät sovi yhteen, eikä järjestäjä selitä eroa, joten se kerrotaan tässä auki eikä toista väitettä valita hiljaa oikeaksi.

Nopeusennätys on yksiselitteinen: Grönholmin vuoden 2005 voiton keskinopeus 122,86 km/h on edelleen voimassa. Carlos Sainz oli vuonna 1990 ensimmäinen voittaja, joka ei ollut suomalainen eikä ruotsalainen, ja järjestäjän mukaan Pohjoismaiden ulkopuolelta tulevia voittajia on kaikkiaan seitsemän. Muita nimeltä mainittuja ovat Didier Auriol, Markko Märtin (2003), Sébastien Loeb (2008), Ott Tänak (2018, 2019 ja 2022) ja Elfyn Evans (2021 ja 2023). Esapekka Lapin voitto vuonna 2017 oli hänen ensimmäinen MM-osakilpailuvoittonsa.

Vuoden 2026 kilpailun voitti Sami Pajari Toyotalla. Vuonna 2025 Toyota vei kilpailussa viisi ensimmäistä sijaa, minkä järjestäjä kertoo onnistuneen aiemmin vain Lancialta Portugalissa 1990. Kauden 2026 kokonaistilanne ja Pajarin kolme osakilpailuvoittoa on käyty läpi sivulla rallin MM 2026.

Kilpailun koko on vaihdellut rajusti

Ensimmäisessä kilpailussa vuonna 1951 oli 26 lähtijää ja reitti oli 1 700 kilometriä pitkä: se kulki Rovaniemelle ja päättyi Jyväskylään. Voiton vei Arvo Karlsson Austin Atlanticilla. Seuraavana vuonna osallistujia oli 48 ja vuonna 1953 jo 66 miehistöä 2 200 kilometrin reitillä. Erikoiskokeita oli vuonna 1955 yksitoista.

Vuosi	Osallistujia tai katsojia
1951	26 lähtijää
1960	85 osallistujaa, lähes puolet ulkomailta
1962	104 osallistujaa
1965	130 hyväksyttyä 173 hakijasta
1970	Arviolta 350 000–500 000 katsojaa
1979	150 miehistöä
1984	Yli 500 000 katsojaa
1990	Arviolta 450 000–500 000 katsojaa
2024	80 osallistujaa, suurin kenttä sitten vuoden 2015

Katsojaluvut ovat järjestäjän omia arvioita eivätkä lipunmyyntiin perustuvia lukuja, koska suuri osa yleisöstä seurasi ralleja aikanaan ilman erillistä lippua. Osallistujamäärän lasku 1970-luvun 150 miehistöstä nykyiseen noin 80:een kertoo MM-sarjan ammattimaistumisesta, ei kilpailun suosion romahduksesta.

Suomalaiset autot ja merkkien ensimmäiset

Timo Mäkinen voitti kilpailun vuosina 1965–1967 ja Hannu Mikkola vuonna 1968, molemmat suomalaisvalmisteisilla autoilla. Toyotan voitto vuonna 1975 oli ensimmäinen japanilaisvalmistajan voitto kilpailussa. Vuonna 1959 ralli kuului Euroopan mestaruussarjaan, ja vuodesta 1973 se on ollut osa rallin MM-sarjaa.