SU
SuomenUrheilu
Ajankohtaista urheilusta
Tänään · 5 ottelua
Liiga:Ilves – KooKoo18:30
Liiga:Jukurit – K-Espoo18:30
Liiga:HIFK – JYP18:30
Liiga:Ässät – SaiPa18:30
Liiga:Jokerit – TPS19:30
Yleisurheilu Seitsenottelu – lajit, pisteet ja Suomen ennätys
Yleisurheilu

Seitsenottelu – lajit, pisteet ja Suomen ennätys

AS
👁 18 lukua 💬 0 kommenttia 🔖 0 tallennettu ↗ 0 jakoa
Seitsenottelu – lajit, pisteet ja Suomen ennätys
⚡ Lyhyesti

Suomessa moniottelun mestaruudet ratkotaan kesällä Kalevan kisoissa – seuraavat ovat Kalevan kisat 2027.

Seitsenottelu on naisten moniottelulaji, jossa kilpaillaan kahden päivän aikana seitsemässä eri lajissa. Jokaisesta tuloksesta lasketaan pisteet samalla kaavalla, ja voittaja on se, jolla on lopussa eniten pisteitä. Tälle sivulle on koottu lajit järjestyksessä, pistelaskun kaava kertoimineen, Suomen ja maailman ennätykset sekä se, millainen pistemäärä tarkoittaa mitäkin tasoa.

Lajeja 7
Kesto 2 päivää
Kuka kilpailee Naiset – miesten vastaava laji on kymmenottelu
Englanniksi Heptathlon
Maailmanennätys 7 291 pistettä – Jackie Joyner-Kersee, Soul 1988
Suomen ennätys 6 563 pistettä – Saga Vanninen, Bergen 20.7.2025
Edellinen Suomen ennätys 6 404 pistettä – Satu Ruotsalainen, 1991

Lajit järjestyksessä

Lajijärjestys on kansainvälisesti sama, eikä siitä poiketa. Ensimmäinen päivä painottuu nopeuteen ja räjähtävyyteen, toinen päivä heittoihin ja kestävyyteen – ja juuri 800 metrin sijoittaminen viimeiseksi tekee lajista dramaattisen, koska mitalit ratkeavat usein siinä.

Päivä Laji Mitä se mittaa
1. päivä 100 metrin aidat Nopeus ja tekniikka, avaus ratkaisee usein päivän tunnelman
1. päivä Korkeushyppy Räjähtävyys – pisin ja hermoja raastavin laji
1. päivä Kuulantyöntö Voima, tyypillisesti ottelijan heikoin tai vahvin ääripää
1. päivä 200 metriä Nopeuskestävyys väsyneenä
2. päivä Pituushyppy Toinen räjähtävyyslaji, usein eniten pisteitä tuottava
2. päivä Keihäänheitto Tekniikkalaji, jossa erot ovat suurimmat
2. päivä 800 metriä Kestävyys – ratkaisee kisan poikkeuksellisen usein

Näin pisteet lasketaan

Pisteet eivät ole mielivaltaisia. Jokaiselle lajille on oma kaavansa ja kolme kerrointa (A, B ja C), jotka on määritelty niin, että eri lajien suoritukset ovat keskenään vertailukelpoisia. Kaavoja on kaksi:

Juoksulajit:  P = A × (B − T) potenssiin C   – T on aika sekunteina

Kenttälajit:  P = A × (T − B) potenssiin C   – T on tulos metreinä

Lopullinen pistemäärä on tuloksen kokonaisosa, eli desimaalit pudotetaan pois. Kertoimet ovat nämä:

Laji A B C
100 m aidat 9,23076 26,70 1,835
Korkeushyppy 1,84523 (metreinä 916,325) 0,75 m 1,348
Kuulantyöntö 56,0211 1,50 m 1,05
200 m 4,99087 42,50 1,81
Pituushyppy 124,7435 2,10 m 1,41
Keihäänheitto 15,9803 3,80 m 1,04
800 m 0,11193 254,00 1,88

Kaavan logiikka on helppo hahmottaa: B on se raja, jossa pisteitä alkaa kertyä (esimerkiksi korkeudessa 75 senttiä), ja C määrää, kuinka jyrkästi pisteet kasvavat. Siksi huipulla yhden sentin parannus tuottaa enemmän pisteitä kuin harrastajatasolla.

Tarkistuslaskelma: Suomen ennätys lajeittain

Alla Saga Vannisen Suomen ennätyssarja Bergenistä 20.7.2025. Pisteet on laskettu yllä olevilla kertoimilla, ja summa täsmää virallisen lopputuloksen kanssa – eli taulukolla voi tarkistaa oman sarjansa.

Laji Tulos Pisteet
100 m aidat 13,25 1 087
Korkeushyppy 180 cm 978
Kuulantyöntö 15,09 m 867
200 m 24,45 938
Pituushyppy 6,49 m 1 004
Keihäänheitto 43,74 m 739
800 m 2.11,00 950
Yhteensä   6 563

Sarja näyttää hyvin, miten moniottelu toimii: kaksi lajia yli tuhannen pisteen, yksi selvästi alle 800:n. Keihäs on Vannisen sarjan heikoin kohta, ja juuri siinä on eniten varaa nostaa kokonaispistemäärää.

Millainen pistemäärä on hyvä

Pisteet Mitä se tarkoittaa
4 500–5 000 Vahva kansallisen tason nuori
5 500 SM-mitalitaso Suomessa
6 000 Arvokisojen finaalitaso
6 500 Arvokisojen mitalikamppailu
6 800+ Maailman kärki
7 000+ Historiallinen – rajan on ylittänyt vain kourallinen ottelijoita

Suomen ennätys ja historia

Satu Ruotsalaisen vuonna 1991 tekemä 6 404 pistettä oli Suomen ennätys 34 vuotta. Saga Vanninen ylitti sen 20.7.2025 alle 23-vuotiaiden EM-kisoissa Bergenissä tuloksella 6 563 pistettä. Se oli hänen kauden kolmas kultamitalinsa, ja tulos nosti hänet maailmanlistalla kolmanneksi.

Vanninen ei pitänyt ennätystä päätepisteenä:

Rehellisesti sanoen tavoittelin reilusti yli SE:n olevia pisteitä. SE oli ehkä sellainen välietappi siinä mukana

Maailmanennätys

Jackie Joyner-Kerseen 7 291 pistettä Soulin olympialaisista 1988 on yhä voimassa. Se on yksi yleisurheilun vanhimmista ennätyksistä, eikä kukaan ole sen jälkeen yltänyt lähellekään: ennätystä seuraavat tulokset jäävät satojen pisteiden päähän.

Kymmenottelu – miesten vastine

Miehet kilpailevat kymmenottelussa, jossa on kolme lajia enemmän ja jonka lajijärjestys on: 100 metriä, pituushyppy, kuulantyöntö, korkeushyppy ja 400 metriä ensimmäisenä päivänä sekä 110 metrin aidat, kiekonheitto, seiväshyppy, keihäänheitto ja 1 500 metriä toisena päivänä. Pistelaskun periaate on täsmälleen sama, vain kertoimet ovat eri.

Suomessa moniottelun mestaruudet ratkotaan kesällä Kalevan kisoissa – seuraavat ovat Kalevan kisat 2027.

Usein kysytyt kysymykset

Mitkä ovat seitsenottelun lajit?

100 metrin aidat, korkeushyppy, kuulantyöntö ja 200 metriä ensimmäisenä päivänä sekä pituushyppy, keihäänheitto ja 800 metriä toisena päivänä.

Kuka on seitsenottelun Suomen ennätyksen haltija?

Saga Vanninen, 6 563 pistettä Bergenissä 20.7.2025. Hän ohitti Satu Ruotsalaisen 34 vuotta vanhan lukeman 6 404.

Miten seitsenottelun pisteet lasketaan?

Jokaiselle lajille on oma kaava ja kolme kerrointa. Juoksuissa P = A × (B − aika) potenssiin C ja kenttälajeissa P = A × (tulos − B) potenssiin C. Pisteistä otetaan kokonaisosa.

Mikä on seitsenottelu englanniksi?

Heptathlon. Kymmenottelu on decathlon.

Kilpailevatko miehet seitsenottelussa?

Ulkoratakisoissa eivät – miesten laji on kymmenottelu. Hallikaudella miehet kilpailevat seitsenottelussa, mutta lajit ovat eri kuin naisten ulkoradan seitsenottelussa.

Mikä on seitsenottelun maailmanennätys?

7 291 pistettä, Jackie Joyner-Kersee, Soul 1988. Ennätys on ollut voimassa yli 35 vuotta.

AS

Anni Saarinen

Anni Saarinen kirjoittaa Suomen Urheiluun kestävyys- ja talvilajeista: ampumahiihdosta, maastohiihdosta, yleisurheilusta ja suunnistuksesta. Talvikaudella seurannassa ovat maailmancupin osakilpailut ja suomalaisten sijoitukset, kesällä yleisurheilun kilpailukausi. Hän on kirjoittanut Suomen Urheiluun keväästä 2026 alkaen. Juttuvinkit ja korjauspyynnöt voi lähettää yhteydenottolomakkeen kautta.

Kirjoittajan profiili →

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.