Naisten MM-kisojen siirto marraskuulle oli oikea päätös – Suomen osuus on yhä tekemättä

Naisten jääkiekon maailmanmestaruudesta pelataan tällä viikolla Tanskassa ensimmäistä kertaa marraskuussa. Kyse ei ole yhden turnauksen järjestelystä vaan Kansainvälisen jääkiekkoliiton päätöksestä, joka tehtiin runsas vuosi sitten ja joka koskee kaikkia tulevia kausia. Nyt päätöstä voi ensimmäisen kerran arvioida käytännössä. Arvio on myönteinen, mutta vain puoliksi: siirto antoi lajille sen mitä luvattiin, ja silti suurin osa hyödystä jää saamatta niin kauan kuin kotimainen kausi rakennetaan vanhan huhtikuun rytmin varaan.

Päätös syntyi Nizzassa, ei Herningissä

Yle kertoi 3.10.2025, että jääkiekkoliitto IIHF siirsi syyskongressissaan Nizzassa naisten MM-kisat huhtikuulta marraskuulle vuodesta 2026 alkaen. Ensimmäinen marraskuun turnaus on käynnissä nyt: naisten jääkiekon MM-kisat pelataan 6.–16.11.2026, ja maailman kymmenen parasta maata on jaettu kahteen viiden joukkueen lohkoon Herningiin ja Esbjergiin. Tanskan jääkiekkoliiton mukaan tämä on maan toinen naisten MM-isännyys, sillä edellinen pelattiin vuonna 2022 Herningissä ja Frederikshavnissa, ja Esbjerg on tapahtumalle uusi kaupunki.

Samaan aikaan muuttui turnauksen kaava. Aiemmin viisi maailmanlistan kärkimaata pelasi omassa lohkossaan ja eteni puolivälieriin ilman alkusarjan paineita. Nyt lohkot on tasapainotettu maailmanlistan ja edellisen turnauksen tulosten perusteella, kummastakin lohkosta neljä parasta jatkaa puolivälieriin ja lohkovoittaja kohtaa toisen lohkon neljännen. Suomi pelaa alkusarjansa Herningissä Kanadan, Ruotsin, Japanin ja isäntämaan kanssa, Yhdysvallat taas Esbjergissä. Kaksi muutosta vievät samaan suuntaan: alkusarjan otteluilla on jotain pelissä.

Muutos ei kasvata karsiutuvien määrää: kahdeksan kymmenestä joukkueesta jatkaa puolivälieriin niin kuin ennenkin. Muuttunut on se, ketkä voivat jäädä ulos. Aiemmin kärkiviisikon puolivälieräpaikka oli varma ennen ensimmäistäkään aloitusta, ja alkusarja ratkaisi niille lähinnä vastustajan. Nyt sekin paikka ansaitaan lohkosta, ja Suomen osalta kaikki ratkeaa neljässä ottelussa Herningissä. Puolivälierät alkavat perjantaina 13.11. ja mitaliottelut pelataan maanantaina 16.11., eli turnaus on alkusarjan jälkeen hyvin lyhyt. Sellaisessa kaavassa yksi hävitty lohko-ottelu siirtää vastustajaa puolivälierässä enemmän kuin pitkässä sarjassa koskaan.

Kaksi perustetta, jotka pitävät

Ensimmäinen peruste on pelaajat. Huhtikuun ajankohta osui Pohjois-Amerikan ammattilaissarjan PWHL:n kauteen niin, että sarja vastusti kahta lähekkäin osuvaa maajoukkuetaukoa helmikuun 2026 olympialaisten jälkeen. Marraskuussa esteitä ei ole. Arvoturnaus, josta puuttuu osa maailman parhaista pelaajista, on arvoltaan aina vajaa, ja tämä on se kohta jossa siirto maksaa itsensä takaisin heti ensimmäisenä vuonna.

Toinen peruste on huomio. Naisleijonien general manager Kimmo Oikarinen perusteli siirtoa kongressiviikolla sillä, ettei marraskuussa pelata muuta kansainvälistä jääkiekkoa kuin naisten kisat. Peruste on oikea, mutta tämän syksyn kalenteri osoittaa myös sen rajan: miesten Euro Hockey Tour -kauden kotimainen turnaus eli NOCCO Hockey Games pelattiin täsmälleen samalla viikolla kuin MM-kisojen avaus. Juuri se on yksityiskohta, joka kalenterityössä on vielä korjattavissa, ja se kannattaa korjata ennen kuin uusi ajankohta vakiintuu.

Mitä siirto maksaa

Päätöstä vastaan voi esittää kolme kunnollista perustetta, eikä niitä pidä sivuuttaa:

• Marraskuu osuu keskelle seurakausia kaikkialla Euroopassa. Huhtikuu oli kauden loppu, jolloin seura luovutti pelaajansa maajoukkueelle kerran ja sen jälkeen kausi oli ohi. Nyt sarjat menettävät parhaat pelaajansa kesken kauden.
• Ratkaiseva paine tuli Pohjois-Amerikan sarjakalenterista. Eurooppalaisten liittojen kausisuunnittelu taipui sen mukaan, ja se on rakenteellinen riippuvuus, joka ei katoa tällä päätöksellä minnekään.
• Vanha ajankohta ei ollut epäonnistunut. Huhtikuun 2025 turnaus Tšekissä keräsi yli 120 000 katsojaa, mikä oli lajin kaikkien aikojen yleisöennätys. Siirtoa ei siis tehty siksi, että entinen malli olisi ollut rikki.

Nämä perusteet selittävät, miksi päätös oli aidosti kiistanalainen. Ne eivät silti kumoa sitä, että turnauksen arvo mitataan ensisijaisesti sillä, ketkä siellä pelaavat.

Suomen oma osuus on yhä tekemättä

Tässä on kolumnin varsinainen kanta. Siirto avasi Suomelle mahdollisuuden, jota ei ole vielä käytetty. Oikarinen sanoi jo päätöspäivänä, ettei naisten sarjojen tarvitse enää päättyä keväällä yhtä aikaisin ja että pudotuspelit voivat jatkua pidemmälle. Jääkiekkoliiton toimitusjohtaja Sami Kauhanen totesi samaan aikaan, että maajoukkuekauden rakentuminen muuttuu ja että on hyvä, että päätös on tehty ajoissa.

Mahdollisuus muuttuu hyödyksi vasta kalenteripäätöksellä. Jos kotimainen kausi pidetään ennallaan, naisten sarja luovuttaa pelaajansa marraskuussa arvokisoihin ja päättyy silti keväällä yhtä aikaisin kuin ennenkin. Silloin siirrosta otetaan vastaan pelkkä haitta ja jätetään hyöty käyttämättä. Luonteva ajankohta päätökselle on maajoukkuetaukojen uudelleenrytmitys, joka tulee eteen joka tapauksessa, kun Suomen nykyinen Euro Hockey Tour -sopimus Sveitsin, Ruotsin ja Tšekin kanssa tulee tiensä päähän. Miesten puolella kirjoitin tällä palstalla lokakuussa marraskuun turnausryhmän leveydestä; naisten puolella kysymys ei ole ryhmän koko vaan se, mihin kohtaan vuotta kausi ylipäänsä asettuu.

Kysymys ei ole pelkkä aikataulutekninen. Naisten pääsarjan kevät on Suomessa ollut lyhyt juuri siksi, että huhtikuun arvokisat katkaisivat sen, ja lyhyt kevät tarkoittaa vähemmän pudotuspeliotteluita, vähemmän yleisötapahtumia ja vähemmän näkyvyyttä juuri siinä kohdassa kautta, jossa laji saisi eniten huomiota. Se este poistui kerralla. Jos sitä ei käytetä, siirron hyöty jää kokonaan kansainväliselle tasolle ja kotimaiselle sarjalle jää pelkkä marraskuun aukko.

Mistä tietää, onnistuiko siirto

Mittari on kaksiosainen ja tarkistettavissa ilman tulkintaa. Ensimmäinen: siirtyykö kotimaisen naisten pääsarjan finaalisarja keväällä myöhemmäksi, kun MM-kisat eivät enää pakota päättämään kautta huhtikuun alkuun. Toinen: säilyttääkö IIHF tasapainotetut lohkot myös ensi vuonna sen sijaan, että palattaisiin vanhaan jakoon, jossa viisi kärkimaata sai puolivälieräpaikkansa ennen ensimmäistäkään aloitusta.

Jos molempiin vastataan myöntävästi, marraskuu osoittautuu naisten jääkiekon parhaaksi rakenteelliseksi päätökseksi pitkään aikaan. Jos vain jälkimmäiseen, Suomi on antanut kansainvälisen liiton tehdä uudistuksen ja jättänyt oman osuutensa tekemättä.