SU
SuomenUrheilu
Ajankohtaista urheilusta
Seuraavaksi · 18.11.
Liiga:JYP – Sport18:3018.11.
Liiga:Jukurit – Jokerit18:3018.11.
Liiga:KalPa – Lukko18:3018.11.
Liiga:K-Espoo – Ilves18:3018.11.
Liiga:TPS – Kärpät18:3018.11.
Kolumnit Maantiejuoksun 5 kilometrin SM juostaan ensi keväänä massatapahtuman sisällä, ja lähtötapa ratkaisee sen arvon
Kolumnit

Maantiejuoksun 5 kilometrin SM juostaan ensi keväänä massatapahtuman sisällä, ja lähtötapa ratkaisee sen arvon

JH
👁 17 lukua 💬 0 kommenttia 🔖 0 tallennettu ↗ 0 jakoa
Maantiejuoksun 5 kilometrin SM juostaan ensi keväänä massatapahtuman sisällä, ja lähtötapa ratkaisee sen arvon

Viiden kilometrin maantiejuoksun SM järjestetään massatapahtuman yhteydessä, jossa lähtötapa vaikuttaa kilpailun arvoon.

⚡ Lyhyesti

Suomen Urheiluliiton hallitus toi maantiejuoksun viiden kilometrin SM-kilpailun Kalevan maljaan ja sijoitti sen kaksivuotisena kokeiluna Helsinki City Runin perjantai-iltaan 7.5.2027. Päätös on oikea, mutta mestaruuden arvo ratkeaa kilpailukutsussa: lähtöjärjestely kahden lähtöryhmän kilpailussa, osallistumisoikeus ja maljan pistesääntö ovat yhä kertomatta. Juoksumaton mestaruus jäi lokakuussa kokonaan maljan ulkopuolelle, joten liitto on itse osoittanut, että pisteet määrittävät tittelin painon.

Lokakuun viimeisenä lauantaina Suomen yleisurheilu jakoi viiden kilometrin mestaruuden kuntosalin juoksumatolla, eikä kisasta irronnut yhtään Kalevan maljan pistettä. Nyt sama matka saa toisen mestaruuden, ja tällä kertaa pisteet lasketaan. Suomen Urheiluliitto kertoi omilla sivuillaan 16.11.2026, että liiton hallitus on ottanut maantiejuoksun viiden kilometrin SM-kilpailun Kalevan malja -kilpailuun ja että mitaleista juostaan kaksivuotisena kokeiluna Valio Helsinki City Runin yhteydessä. Ensimmäiset mitalit jaetaan perjantaina 7.5.2027 miehissä ja naisissa, ja osakilpailuja maljassa on sen jälkeen 18.

Päätös kannattaa tehdä. Katujuoksun viitonen on oma kilpailumatkansa eikä rataviitosen lyhennetty versio, ja Suomesta se on puuttunut. Mestaruuden arvo ei kuitenkaan ratkea hallituksen pöytäkirjassa vaan kilpailukutsussa – ja kutsusta puuttuu nyt kolme asiaa, jotka liiton kannattaa kirjoittaa auki ennen kevättä.

Kaksi lähtöryhmää ei ratkaise mestaruutta

Tapahtuman oma alustava aikataulu merkitsee Helsinki City Runin perjantain ohjelmaan kello 20.00 alkavan Saucony Helsinki City 5:n, ja lähtöryhmiä on kaksi. Kymmenen minuuttia myöhemmin lähtee saman matkan kävelyversio. Lauantain maraton starttaa 9.30 kahdessa ryhmässä ja puolimaraton 14.20 peräti seitsemässä. Ajanotto hoidetaan kilpailunumeroon kiinnitetyllä sirulla.

Kahdessa lähtöryhmässä juostu kilpailu ratkeaa käytännössä sirun antamalla ajalla eikä sillä, kuka ylittää maaliviivan ensimmäisenä. Kuntomatkalla se on oikea ratkaisu. Mestaruudessa nämä kaksi eivät saa olla eri asia, koska mitali jaetaan maalissa eikä tulospalvelussa. Siksi SM-sarja tarvitsee oman lähtörivinsä, vaikka se mahtuisi saman lähtölaukauksen alle.

Samassa juoksussa jaetaan jo kaksi muuta mestaruutta. Koululiikuntaliiton katujuoksun KLL-mestaruudesta kilpaillaan 15-, 17- ja 19-vuotiaiden sarjoissa, ja ilmoittautuminen niihin tehdään Koululiikuntaliiton omilla sivuilla eikä tapahtuman ilmoittautumislomakkeella. Opiskelijoiden Suomen mestaruudesta juostaan maratonilla, puolimaratonilla ja viitosella. Kolme mestaruutta samassa illassa ei ole mahdoton yhtälö, mutta se vaatii kolme erillistä tuloslistaa ja selvän tiedon siitä, kuka kilpailee mistäkin.

Kellonaika kannattaa panna merkille erikseen. Viitonen juostaan toukokuisena perjantai-iltana kello kahdeksalta, samassa illassa lasten minimaratonin kanssa, joka alkaa kello 17. Juoksijalle ilta on hyvä: ilma on viileä ja valoa riittää. Kilpailunjohdolle se tarkoittaa, että mestaruussarja ratkeaa illan viimeisten lähtöjen joukossa, kun maalialueella on jo tuhansia kuntojuoksijoita ja kävelijöitä. Sellaisessa ruuhkassa oma lähtörivi ja oma tuloslista eivät ole kosmetiikkaa vaan ainoa tapa saada mestari selville heti maalissa.

Osallistumisoikeus kannattaa kertoa nyt

Järjestäjä lupaa infosivullaan kotimaisille kilpajuoksijoille pyynnöstä maksuttoman osallistumisen, ja viitosen aikarajoiksi se merkitsee miehille 14.30 ja naisille 16.45. Tieto on tapahtuman oma eikä mestaruussarjan sääntö, ja juuri siinä on ero, joka pitää selvittää: riittääkö tuo aikaraja SM-sarjaan, vaaditaanko mestaruudesta kilpailevalta seuran edustusoikeus ja kilpailulisenssi, ja maksaako mitalista kilpaileva saman osallistumismaksun kuin kuntojuoksija.

Kysymys ei ole muodollisuus. Kalevan malja on seurojen kilpailu, joten pisteen saaminen edellyttää, että juoksija edustaa seuraa. Jos edustusoikeutta ei kirjoiteta kutsuun, toukokuun tuloslistalta joudutaan jälkikäteen etsimään, kuka ylipäätään kilpaili mestaruudesta. Masters-yleisurheilun siirto Urheiluliittoon osoitti syksyllä, että hallinnollinen muutos kannattaa kertoa kilpailijalle käytännön tasolla eikä sopimuskielellä, ja sama koskee tätä.

Maljan 18. osakilpailu tarvitsee pistesääntönsä

Pisteillä on tässä sarjassa poikkeuksellisen selvä merkitys, ja liitto on itse sen näyttänyt. Lokakuussa Erottajalla jaettu juoksumaton mestaruus jätettiin Kalevan maljan ulkopuolelle, ja se kertoi tittelin painosta enemmän kuin yksikään tiedote. Nyt uusi mestaruus otetaan maljaan mukaan heti ensimmäisestä kisasta, eli liitto arvioi maantieviitosen toiseen luokkaan kuin mattoviitosen. Arvio on perusteltu, mutta se pitää myös perustella.

Toukokuun alku on maljan kannalta uusi paikka. Kauden painopiste on elokuussa, ja seurojen vuosikilpailuun tulee nyt osakilpailu, joka juostaan ennen ratakauden ydintä, massatapahtuman sisällä ja iltakahdeksalta. Pistetaulukko ratkaisee, onko kyseessä seurojen keskinäisen järjestyksen kannalta sivujuonne vai yhtä painava osakilpailu kuin muut seitsemäntoista. Kumpi tahansa vastaus kelpaa, kunhan se on luettavissa ennen kuin ensimmäinen seura laskee toukokuun saldoaan.

Samalla kalenteriin tulee kaksi viiden kilometrin mestaruutta vuoden sisään: lokakuussa 2026 juoksumatolla ja toukokuussa 2027 asfaltilla. Kahdelle eri alustalle jaettu sama matka ei ole ongelma, jos molempien asema kerrotaan selvästi. Ongelma syntyy vasta silloin, jos lukija joutuu päättelemään pistetaulukosta, kumpi mestaruus painaa enemmän.

Vastaan voi sanoa neljä asiaa

Kokeilua puolustaa moni seikka, ja ne kannattaa sanoa ääneen:

  • Massatapahtuma takaa kentän ja yleisön. Erillisenä kisana viitonen keräisi kourallisen juoksijoita tyhjälle kadulle, kun taas kevään ja syksyn juoksutapahtumat kokoavat Suomessa kymmeniätuhansia ilmoittautuneita.
  • Kaksivuotinen kokeilu on juuri oikea väline uudelle matkalle. Sen tarkoitus on paljastaa ongelmat, ei estää niitä etukäteen.
  • Järjestäjänä on liitto itse yhdessä kolmen helsinkiläisseuran kanssa, joten lähtöjärjestely ei ole ulkopuolisen promoottorin päätettävissä.
  • Koululaisten mestaruus on juostu samassa kilpailussa jo aiemmin, eli koneisto rinnakkaisten sarjojen pyörittämiseen on olemassa.

Vahvin näistä on kolmas, ja se kääntyy samalla kokeilua vastaan. Kun sama liitto päättää mestaruudesta ja järjestää kilpailun, säännöt eivät jää neuvottelun varaan kenenkään kanssa. Niiden julkaiseminen ei maksa mitään eikä vaadi toisen osapuolen suostumusta – se vaatii vain, että ne kirjoitetaan.

Erillisiä maantiekisoja ei muuten olla lopettamassa. Liiton alustava arvokilpailukalenteri merkitsee SM-maantiejuoksut 3.4.2027 Kotkaan ja SM-maantiekävelyt 12.6. Vaasaan, eli viitonen tulee kalenteriin niiden rinnalle eikä tilalle. Sitäkin tärkeämpää on, ettei uusi matka jää ainoaksi, jonka säännöt luetaan vasta maalissa.

Mittari on yksinkertainen. Lähtöjärjestely, osallistumisoikeus ja maljapisteet pitää olla luettavissa liiton omilta sivuilta ennen 7.5.2027, ja mieluiten selvästi aiemmin, koska ilmoittautuminen tapahtumaan on auki ja osallistumismaksut nousivat jo 31.10.2026. Jos ne ovat, Suomi saa uuden mestaruusmatkan oikein rakennettuna. Jos eivät, viitonen juostaan kahden lähtöryhmän seassa, ja mitali painaa sen mukaan. Päätöksen sisällön kertoo toistaiseksi liiton oma tiedote, kilpailun sisällön kertoo kevään kutsu.

JH

Jari Heikkinen

Jari Heikkinen on kokenut suomalainen urheilutoimittaja, jolla on yli 13 vuoden kokemus urheilu-uutisoinnista, otteluanalyyseistä ja kansainvälisen urheilun seurannasta. Hän on erikoistunut erityisesti jääkiekkoon, jalkapalloon ja olympialajeihin, ja seuraa aktiivisesti sekä suomalaisia urheilijoita että kansainvälisiä kilpailuja. Jari on suorittanut liikuntatieteiden maisterin tutkinnon Jyväskylän yliopistossa ja täydentänyt osaamistaan journalismin opinnoilla. Hänen työskentelynsä perustuu tarkkaan faktantarkistukseen ennen julkaisua, virallisten tilastojen, otteluraporttien ja urheilujärjestöjen tietojen analysointiin sekä useiden lähteiden vertailuun. Hän ei julkaise vahvistamattomia tietoja eikä osallistu maksettuihin sisältöihin tai vaikuttamiseen, vaan toimii täysin riippumattomasti. Jarin tavoitteena on tarjota lukijoille luotettavaa, selkeää ja asiantuntevaa urheilujournalismia, joka ei ainoastaan kerro tuloksia vaan myös selittää niiden taustat ja merkityksen.

Kirjoittajan profiili →

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.