SU
SuomenUrheilu
Ajankohtaista urheilusta
Seuraavaksi · 18.11.
Liiga:JYP – Sport18:3018.11.
Liiga:Jukurit – Jokerit18:3018.11.
Liiga:KalPa – Lukko18:3018.11.
Liiga:K-Espoo – Ilves18:3018.11.
Liiga:TPS – Kärpät18:3018.11.
Jalkapallo Kansojen liiga päättää nyt myös MM-karsintojen tason, ja sen kytkennän UEFA:n kannattaa jättää tekemättä
Jalkapallo

Kansojen liiga päättää nyt myös MM-karsintojen tason, ja sen kytkennän UEFA:n kannattaa jättää tekemättä

JH
👁 54 lukua 💬 0 kommenttia 🔖 0 tallennettu ↗ 2 jakoa
Kansojen liiga päättää nyt myös MM-karsintojen tason, ja sen kytkennän UEFA:n kannattaa jättää tekemättä

Kansojen liigan ja MM-karsintojen välinen kytkös herättää keskustelua UEFA:n kilpailujärjestelmästä.

⚡ Lyhyesti

Kansojen liigan sijoitus ratkaisee nyt kolme asiaa: EM-karsintojen arvontakorin, Kansojen liigan oman tason kaudesta 2028–29 ja suunnitelman mukaan myös sen, pääseekö maa suoraan MM-karsintoihin 2030. Kaksi ensimmäistä ovat perusteltuja, kolmas ei: arvontakorin voi kumota kentällä samassa kilpailussa, mutta kaksitasoinen karsinta sulkee alemman tason ulos eikä anna sille tapaa nousta pelaamalla. Suomi jäi C-liigan lohkossaan kolmanneksi 15.11.2026 ja on neljännessä korissa, kun EM-karsinnat arvotaan 6.12.2026 Belfastissa.

Kuusi ottelua, kymmenen pistettä, kolmas sija. Huuhkajien syksy mahtuu kolmeen lukuun, ja lohkotaulukko sulkeutui sunnuntaina 15.11.2026, kun Suomi kaatoi San Marinon 7–2 kotonaan. Albania vei C-liigan lohkon 15 pisteellä, Suomi ja Valko-Venäjä jäivät kymmeneen, San Marino nollaan. Pöytäkirja on selvä. Vähemmälle huomiolle jää se, kuinka monta eri asiaa yksi lohkotaulukko nykyään ratkaisee.

Yksi lohkotaulukko, kolme eri seurausta

Ensimmäinen seuraus tulee joulukuussa. Yle kertoi 15.11.2026, että kolmas sija pudotti Suomen EM-karsintojen neljänteen arvontakoriin; lohkovoitto olisi vienyt kolmanteen ja jättänyt lisäksi auki Kansojen liigan kautta kulkevan varatien karsintakarsintoihin. Arvonta on sunnuntaina 6.12.2026 Belfastissa, ja vasta se näyttää, mihin lohkoon neljäs kori Suomen vie jalkapallon EM-kisojen 2028 karsinnoissa.

Toinen seuraus tulee kaudella 2028–29 ja kolmas vasta vuosikymmenen lopussa. Ne kaksi ovat arvontakoria isompia, ja ne kuuluvat yhteen.

Kolme liigaa, kahdeksantoista maata kussakin

UEFA:n jäsenliitoilleen 18.9.2026 lähettämä kiertokirje piirtää Kansojen liigan uusiksi kaudesta 2028–29. Liigoja on kolme ja jokaisessa 18 joukkuetta, eikä D-liigaa enää ole. A-liigaan menevät rankingin sijat 1–18, B-liigaan sijat 19–36 ja C-liigaan sijat 37–54. Alimmasta tasosta tulee siis Euroopan heikoimman kolmanneksen oma sarja, ja sen asukasluettelo kirjoitetaan niissä lohkotaulukoissa, jotka sulkeutuivat tänä syksynä.

Sama kirje pehmensi siirtymän. C-liigasta ei pudota suoraan lainkaan, C/D-karsintoja ei pelata, ja C-liigan lohkokakkoset saavat nousukarsinnassa vastaansa B-liigan neljänsiä eivätkä kolmansia. Nousutie oli siis tänä syksynä auki leveämpänä kuin pitkään aikaan: lohkovoitto olisi nostanut suoraan, toinen sija olisi vienyt karsintaan 25.–30.3.2027. Kumpikaan ei toteutunut. Se on tulos eikä järjestelmän vika, ja ero kannattaa pitää mielessä loppuun asti.

Mitä alin taso käytännössä tarkoittaa, näkyy vastustajaluettelossa. Yle listasi 15.11.2026 vuoden 2028 C-liigan mahdollisiksi vastustajiksi Andorran, Gibraltarin, Latvian, Liechtensteinin, Luxemburgin, Maltan ja San Marinon. Osa niistä on Suomelle tuttuja jo tältä syksyltä, ja juuri siinä piilee alimman tason kierre: samat vastustajat tuottavat samanlaisia tuloksia, eivätkä samanlaiset tulokset liikuta rankingia mihinkään. Kuluvan kauden nousu- ja putoamispelien arvonta on 20.11.2026, ja lopputurnaus pelataan 9.–13.6.2027.

Arvonnassa sijoitus on mittari, karsinnoissa siitä tulee portti

Tähän asti Kansojen liigan sijoitus on ollut mittari, jolla arvonta tehdään. Korit järjestetään rankingin mukaan, ja heikommin sijoittunut saa kovemman lohkon. Se on reilumpi tapa kuin vanha ystävyysotteluiden aika, jolloin kerroin karttui osin sen mukaan, kenet sai marraskuuksi vieraaksi.

Vuoden 2030 MM-karsintoihin suunniteltu malli on laadullisesti eri asia. Ylen 15.11.2026 kuvaaman suunnitelman mukaan karsinnat jaetaan kahteen tasoon: ykköstasolla pelaa 36 rankingin kärkimaata kolmessa 12 maan ryhmässä, joissa kukin maa pelaa kuusi ottelua kuutta eri vastustajaa vastaan, ja kakkostasolle jää 18 heikointa. Suoraan MM-kisoihin pääsee vain ykköstasolta; kakkostasolle on luvassa korkeintaan erillinen karsintapolku. Suomi olisi tällä sijoituksella kakkostasolla.

Ero kiteytyy yhteen asiaan. Arvontakori jakaa saman kilpailun sisällä, ja huonon korin voi kumota kentällä samassa karsintasarjassa. Kaksitasoinen karsinta jakaa kilpailun kahtia: alemmalla tasolla pelattu voitto ei vie lähemmäs MM-kisoja, koska siellä ei ole MM-paikkaa jaossa. Ja koska alempi taso ei kohtaa ylempää, sen maiden sijoitus ei myöskään nouse karsinnoissa. Ainoa ovi ulos aukeaa Kansojen liigan nousukarsinnassa, joka pelataan eri vuonna ja eri kalenterissa. Rankingista tulee silloin yhtä aikaa syy ja seuraus.

Kanta on siis kaksiosainen. Pitäkää Kansojen liiga arvonnan mittarina, mutta älkää rakentako sen varaan MM-karsintojen pääsyä. Mittarin ja portin ero on se, kumpaa voi muuttaa pelaamalla.

Mitä tätä vastaan voi sanoa

  • Kansojen liiga on edeltäjäänsä parempi mittari. Sijoitus syntyy kilpailuotteluista eikä kutsuvieraslistoista, ja se on julkinen ja laskettavissa etukäteen.
  • Omantasoiset vastustajat ovat kehitykselle hyvä asia. Suomen syksyn ääripäät, 7–0 vieraissa San Marinosta ja 7–2 kotona, eivät kerro kummankaan maan tasosta juuri mitään, ja 18 maan C-liiga tuottaa enemmän tasaisia otteluita kuin nelitasoinen malli.
  • Suunnitelma ei ole lopullinen. UEFA voi yhä muuttaa muodon, ja kakkostasolle voi jäädä oma polku MM-kisoihin.
  • Vahvin vastaväite on yksinkertainen: järjestelmä ei vienyt Suomelta mitään, minkä Suomi olisi muuten saanut. Kymmenen pistettä kuudesta ottelusta ei olisi riittänyt nousuun millään kaavalla.

Viimeinen pitää paikkansa, ja juuri siksi arvostelun kohde ei ole tämä syksy. Kyse on siitä, mitä seuraavalle vuosikymmenelle rakennetaan: kun alemmalle tasolle joutunut maa ei voi nousta karsintapeleillä vaan ainoastaan toisen kilpailun kautta, tasojen välinen ero leveni jo ennen ensimmäistä ottelua. Sama kysymys on esitetty kotimaassakin: Liigan 14+10-uudistuksessa yksi nousupaikka vuodessa tekee avoimesta sarjasta kapean, ja mittariksi otettiin se, palaako yksikään pudonnut takaisin.

Mistä tämän näkee

Lähin tarkistuspiste on 6.12.2026. Silloin selviää, mitä neljäs kori käytännössä maksaa: ketkä lohkoon tulevat ja onko lohkossa viisi vai kuusi joukkuetta. Karsintojen ensimmäiset ottelupäivät ovat 26. ja 29.3.2027, mutta viiden joukkueen lohkoissa ei pelata tuolloin lainkaan, joten arvonta ratkaisee myös sen, milloin Suomen karsinta alkaa. Siihen asti Huuhkajien otteluohjelmassa ei ole yhtään maaottelua.

Varsinainen mittari ratkeaa kuitenkin UEFA:n pöydässä: jääkö vuoden 2030 karsintojen alemmalle tasolle oma tie MM-kisoihin, ja kerrotaanko se ennen kuin EM-karsinnat alkavat maaliskuussa 2027. Jos vastaus on kyllä, kaksitasoinen malli on vain arvonnan jatke. Jos ei, Kansojen liigan lohkotaulukosta tuli hiljaisesti se paperi, joka päättää, kenen MM-karsinnoista ylipäätään on kyse.

JH

Jari Heikkinen

Jari Heikkinen on kokenut suomalainen urheilutoimittaja, jolla on yli 13 vuoden kokemus urheilu-uutisoinnista, otteluanalyyseistä ja kansainvälisen urheilun seurannasta. Hän on erikoistunut erityisesti jääkiekkoon, jalkapalloon ja olympialajeihin, ja seuraa aktiivisesti sekä suomalaisia urheilijoita että kansainvälisiä kilpailuja. Jari on suorittanut liikuntatieteiden maisterin tutkinnon Jyväskylän yliopistossa ja täydentänyt osaamistaan journalismin opinnoilla. Hänen työskentelynsä perustuu tarkkaan faktantarkistukseen ennen julkaisua, virallisten tilastojen, otteluraporttien ja urheilujärjestöjen tietojen analysointiin sekä useiden lähteiden vertailuun. Hän ei julkaise vahvistamattomia tietoja eikä osallistu maksettuihin sisältöihin tai vaikuttamiseen, vaan toimii täysin riippumattomasti. Jarin tavoitteena on tarjota lukijoille luotettavaa, selkeää ja asiantuntevaa urheilujournalismia, joka ei ainoastaan kerro tuloksia vaan myös selittää niiden taustat ja merkityksen.

Kirjoittajan profiili →

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.