Selasin ampumahiihdon palkintorahalukuja ja jäin tuijottamaan yhtä vertailua. Yksi maailmancupin henkilökohtainen kilpailu jakaa 130 950 euroa kolmellekymmenelle parhaalle. Yksi IBU-cupin kilpailu jakaa 10 100 euroa kahdeksalle.
Ero on siis noin kolmetoistakertainen kilpailua kohti, vaikka kilpailullinen ero ei ole läheskään niin suuri. Moni IBU-cupin kärkinimi olisi maailmancupissa pistesijoilla heti ensimmäisenä talvena.
Koko erittely löytyy täältä: https://suomenurheilu.fi/ampumahiihdon-maailmancup-palkintorahat/ – ja siellä on toinenkin yksityiskohta, jota en tiennyt: ampumahiihdossa naisten ja miesten palkintorahat ovat täsmälleen samat. Mäkihypyssä miesten voittaja saa 15 000 ja naisten 5 000.
Minusta tämä kuilu selittää aika paljon siitä, miksi pienen maan nuori hiihtäjä joutuu tekemään uravalinnan jo parikymppisenä. Maailmancupin kiintiöpaikka ei ole vain urheilullinen kysymys, se on toimeentulokysymys.
Onko teistä kuilu liian iso? Vai onko se juuri se porkkana, joka pitää IBU-cupin kovana sarjana eikä pelkkänä harjoitteluna?
Jätä vastaus