Eemeli Suomi aloitti uuden luvun Ruotsissa – Ilves-ikoni rakentaa nyt perhearkea Växjössä

Eemeli Suomi on 30-vuotias suomalainen jääkiekkohyökkääjä, joka on aloittanut toisen kautensa Ruotsin SHL-seura Växjö Lakersissa huomattavasti paremmista lähtökohdista kuin vuosi sitten, jolloin loukkaantumiset vaikeuttivat hänen valmistautumistaan ja ensimmäistä kauttaan Ruotsissa. Växjön virallisen pelaajaprofiilin mukaan Suomi on syntynyt 4. joulukuuta 1995 Tampereella, hän on 177-senttinen vasemmalta laukova hyökkääjä ja pelaa numerolla 10.

Växjö Lakersin kauden 2026–27 joukkueessa Suomi jatkaa numerolla 10, ja hänen sopimuksensa ulottuu kevääseen 2028. Se kertoo, että suomalainen kuuluu edelleen seuran pidemmän aikavälin suunnitelmiin. Uusi harjoituskausi alkoi myös lupaavasti: 14. elokuuta Suomi syötti Matias Mäntykiven 2–0-maalin Malmö Redhawksia vastaan Växjön voittaessa ottelun 2–1.

Suomen yksityiselämä on pysynyt huomattavasti hänen jääkiekkouraansa suojatumpana. Hän elää nykyisin Växjössä perhearkea pienen lapsen isänä, ja hänen arkensa rakentuu ammattilaiskiekon, harjoittelun, palautumisen ja perhe-elämän ympärille. Luotettavissa julkisissa lähteissä ei ole vahvistettu hänen kumppaninsa nimeä, ammattia, siviilisäätyä tai aikaisempaa seurusteluhistoriaa.

Lapsuus Sääksjärvellä

Suomi syntyi Tampereella, mutta hänen varhaislapsuutensa maisemat löytyvät Lempäälän Sääksjärveltä. Lempäälän-Vesilahden Sanomien henkilöhaastattelussa Suomi kertoi perheen muuttaneen Tampereelta Sääksjärvelle hänen ollessaan noin nelivuotias. Samoihin aikoihin hän muistaa olleensa ensimmäisiä kertoja luistimilla Sääksjärven vanhan kentän kaukalossa.

Jääkiekko tuli perheeseen myös isoveljen kautta. Isoveli pelasi Ilveksessä, ja nuorempi veli halusi samaan seuraan sen sijaan, että olisi aloittanut Lempäälän LeKissä.

Isoveli pelasi Ilveksessä ja itse halusin myös sinne

Suomi

Sääksjärven koulussa Suomi muistaa erityisesti liikunnan, sählykerhon ja koulujen väliset jääkiekkoturnaukset. Ammattilaisura ei silti ollut vielä lapsuudessa selvä tavoite. Vasta A-juniori-iässä, pelien alkaessa sujua korkealla tasolla, Suomi alkoi ajatella, että jääkiekosta voisi tulla ammatti.

Peruskoulun jälkeen hän kävi omien sanojensa mukaan kauppiksen ja suoritti koulututkinnon. Tarkkaa oppilaitosta tai tutkintonimikettä hän ei ole tuonut laajasti julkisuuteen. Myöskään hänen vanhempiensa nimiä tai ammatteja ei ole käsitelty luotettavissa julkisissa henkilöhaastatteluissa.

Juniorista pistekuninkaaksi

Ilveksessä Suomi ei kulkenut kaikkein tavallisinta suomalaisen huippulupauksen reittiä. Häntä ei varattu NHL:ään, eikä hänen nuoruutensa rakentunut juniorimaajoukkueiden tähtiroolin ympärille.

Läpimurto tapahtui sen sijaan seurajoukkueessa. Kaudella 2014–15 Suomi teki Ilveksen U20-joukkueessa 48 otteluun 79 tehopistettä, 19 maalia ja 60 syöttöpistettä. Suomen Jääkiekkoliitto nosti lukeman vielä joulukuussa 2025 esiin U20 SM-sarjan yhden kauden piste-ennätyksenä.

Entinen Ilves-valmentaja Jouko Myrrä on kertonut, että Suomen nousun taustalla oli suuri määrä työtä. Ylen laajassa henkilökuvassa Myrrä muisteli Suomen olleen ensimmäisellä A-juniorikaudellaan fyysisissä testeissä ryhmänsä heikommassa päässä, mutta jo seuraavana vuonna lähellä kärkeä. Suomi käytti ylimääräistä harjoitusaikaa esimerkiksi kiekon suojaamiseen.

Myrrä kuvasi Suomen luonnetta näin:

Kova luonne näkyy siinä, miten hän on tehnyt työtunnit sisään

Se selittää osaltaan, miksi Suomen ura nousi vähitellen eikä yhden nuoruusvuosien suuren hypetyksen kautta.

Liigaura alkoi 2015

Suomen ensimmäinen Liiga-kausi oli 2015–16. Hän teki tulokaskaudellaan 55 runkosarjaottelussa 14 pistettä. Samalla kaudella hän pelasi yhden Mestis-ottelun LeKin paidassa – se jäi hänen senioriuransa ainoaksi otteluksi toisessa suomalaisessa seurassa ennen ulkomaille lähtöä.

Ilves eli tuolloin vaikeampia vuosiaan. Se oli Suomen ensimmäisellä Liiga-kaudella 14:s ja kamppaili vielä seuraavillakin kausilla sarjan alemmalla puoliskolla. Suomen henkilökohtainen kehitys jatkui kuitenkin nopeasti.

Kaudella 2017–18 hän rikkoi ensimmäisen kerran 40 pisteen rajan Liigassa. Seuraavana syksynä, vasta 22-vuotiaana, hän sai yhden suomalaisen seurajääkiekon näkyvimmistä tehtävistä: Ilves nimesi hänet kapteenikseen.

Kapteeniksi 22-vuotiaana

Kapteenin C-kirjain pysyi Suomen rinnassa viiden kauden ajan. Hänen johtajuuttaan kuvattiin Ilveksessä ennen kaikkea esimerkin kautta tapahtuvaksi: hän ei ollut pukukopin äänekkäin pelaaja, vaan kilpailija, joka pyrki näyttämään vaatimustason kaukalossa.

Champions Hockey Leaguen vuoden 2020 haastattelussa Suomi puhui siitä, kuinka suuri merkitys tehtävällä oli pelaajalle, joka oli kasvanut Ilves-kannattajasta seuran edustusjoukkueeseen.

Ilveksen kapteenina toimiminen on minulle kunnia-asia

Suomi

Kaudella 2019–20 Suomen asema muuttui seuransa tärkeästä pelaajasta koko Liigan kärkiluokan hyökkääjäksi. Hän teki 57 runkosarjaottelussa 26 maalia ja yhteensä 57 pistettä. Kausi katkesi lopulta ennen pudotuspelejä koronapandemian vuoksi.

Ilves sitoi avainpelaajaansa pitkään Tampereelle. Esimerkiksi helmikuussa 2023 seura ilmoitti Suomen jatkosopimuksesta kevääseen 2025 asti, eikä sopimuksessa ollut ulkomaan optiota. Tuolloin hän pelasi jo viidettä kauttaan kapteenina.

Ilves kasvoi Suomen mukana

Suomen uran erityispiirre oli se, että samaan aikaan kun pelaaja kehittyi, myös Ilves nousi takaisin Liigan kärkijoukkueiden joukkoon.

Ilves palasi keväällä 2022 mitalikantaan 21 vuoden tauon jälkeen ja voitti pronssia. Pronssi tuli uudelleen 2023. Kesällä 2023 Suomi päätti viiden kapteenikauden jälkeen luopua C-kirjaimesta ja jatkaa varakapteenina.

Päätöksen jälkeen hänen oma pelinsä ei hiipunut. Kaudella 2023–24 hän teki uransa parhaan runkosarjatuloksen, 59 pistettä 58 ottelussa, ja pysyi Ilveksen hyökkäyksen tärkeimpien pelaajien joukossa.

Yksi mieleenpainuvimmista hetkistä tuli maaliskuussa 2024 KalPaa vastaan. Suomi joutui ensimmäisessä erässä sivuun loukkaantumisen vuoksi, mutta palasi peliin ja ratkaisi puolivälierän jatkoajalla Ilvekselle 3–2.

Päävalmentaja Antti Pennanen kuvasi paluuta ottelun jälkeen:

Soturi kampesi itsensä takaisin

500 ottelua täyteen

Lokakuussa 2024 Suomi saavutti uuden rajapyykin pelatessaan 500. Liigan runkosarjaottelunsa. Kaikki ottelut olivat tulleet Ilveksessä.

Harvinaisuutta lisäsi se, ettei Suomi ollut tullut huipulle NHL-varauksen tai juniorimaajoukkuemenestyksen kautta. Hän oli rakentanut asemansa lähes kokonaan työnsä kautta yhdessä seurassa.

Myös maajoukkueessa Suomi sai mahdollisuuksia. Jo keväällä 2019 hän oli pitkään mukana Leijonien MM-leirityksessä, mutta putosi viimeisten pelaajien joukossa joukkueesta, joka voitti myöhemmin maailmanmestaruuden.

Suomen A-maajoukkueura on sisältänyt kymmeniä otteluita ja Euro Hockey Tour -turnauksia, mutta miesten MM-kisadebyyttiä hänelle ei ole tullut. Vielä vuonna 2024 hän oli mukana Leijonien kevään MM-leirityksessä.

Vapaa-aika pysyi arkisena

Suomen julkisuus on syntynyt jääkiekosta, ei sosiaalisen median vaikuttajaelämästä. Hän on pitänyt yksityiselämänsä melko tiukasti erossa julkisesta pelaajaprofiilistaan.

Jatkoajan 65 kysymystä -haastattelussa vuonna 2021 hän kertoi seuraavansa vapaa-ajalla erityisesti jääkiekkoa mutta myös jonkin verran muita urheilulajeja. Hänen suurena uratoiveenaan oli yksinkertaisesti pystyä nauttimaan pelaamisesta niin kauan kuin ura jatkuu.

Nuorempana kesiin kuului myös Lempäälässä pelattu tossulätkä. Suomen ”Ny rillataan” -porukassa pelasivat hänen kertomansa mukaan muun muassa Henrik Haapala ja Aleksander Barkov. Hän kuvasi toimintaa enemmän ystävien lomahauskanpidoksi kuin vakavaksi harjoitteluksi.

Nykyinen arki Ruotsissa on erilainen. Pienen lapsen isänä Suomi on kertonut viettävänsä vapaa-aikaansa aiempaa selvemmin perheen kanssa, joten jääkiekon ulkopuolinen elämä rakentuu nyt harjoittelun, palautumisen ja lapsiperhearjen ympärille.

Kolme pronssia, ei mestaruutta

Suomen ja Ilveksen yhteinen suuri tavoite jäi lopulta saavuttamatta. Ilves palasi hänen aikanaan pysyvästi mestaruustaisteluun, mutta Suomen kymmenen Liiga-kauden aikana miesten Suomen mestaruutta ei tullut.

Viimeisellä kaudella 2024–25 Ilves päätyi jälleen pronssiotteluun. Huhtikuussa 2025 joukkue voitti Lukon jatkoerässä 5–4 ja saavutti kolmannen pronssimitalinsa neljän vuoden sisällä.

Samalla päättyi yksi Ilveksen lähihistorian merkittävimmistä pelaajajaksoista. Pronssiottelun jälkeisessä haastattelussa Suomi vahvisti lähtevänsä ulkomaille. Hän oli pelannut Ilveksen edustusjoukkueessa kymmenen kautta ja noussut seurahistorian toiseksi eniten runkosarjaotteluita pelanneeksi pelaajaksi.

Suomen viesti vanhalle seuralleen oli lyhyt:

Kyllä Ilveksen aika vielä koittaa

Ilves kuvasi häntä lähtötiedotteessaan yhdeksi seuran uuden nousun tärkeimmistä kulmakivistä.

Växjöstä ensimmäinen uusi seura

Växjö Lakers vahvisti siirron 4. toukokuuta 2025. Suomi teki kolmivuotisen sopimuksen ruotsalaisseuran kanssa. Se oli käytännössä hänen ensimmäinen kokonaan uusi seuraympäristönsä sen jälkeen, kun hän oli lapsena liittynyt Ilvekseen.

Växjö nosti esittelyssään esiin Suomen pitkän Liiga-uran, korkean pistetuotannon sekä kokemuksen Ilveksen kapteenina.

Suomi perusteli siirtoa halulla ottaa seuraava askel:

Växjö Lakers on minulle täydellinen paikka ottaa seuraava askel

Ruotsiin lähtemiseen liittyi myös tunne siitä, että aika oli oikea. Kolmenkymmenen ikävuoden lähestyessä Suomi alkoi miettiä, haluaisiko hän myöhemmin katua sitä, ettei ollut koskaan kokeillut pelaamista Tampereen ulkopuolella.

Isäksi muuton keskellä

Kesä 2025 toi samalla suuren muutoksen Suomen yksityiselämään. Perheeseen syntyi elokuun alussa tytär.

Suomi kertoi myöhemmin, että uusi perhearki muutti vapaa-ajan kokonaan. Växjö oli vieras kaupunki, ruotsin kieli vaati totuttelua ja samalla kotona odotti vastasyntynyt lapsi.

Suomi kuvasi isyyttä haastattelussa:

Hyvin on lähtenyt arki lapsen kanssa liikkeelle

Kumppanistaan Suomi on pitänyt huomattavasti matalampaa julkista profiilia. Hänen nimensä, ammattinsa, mahdollinen avio- tai avoliitto sekä parin suhteen alku eivät ole vahvistuneet luotettavissa julkisissa lähteissä. Myöskään Suomen aiemmista parisuhteista ei ole perusteltua rakentaa julkista aikajanaa huhujen tai keskustelupalstojen pohjalta.

Nyt elämä Ruotsissa on jo vakiintuneempaa kuin ensimmäisenä syksynä. Suomi tuntee joukkueen, kaupungin ja SHL:n vaatimukset paremmin, ja perhearki Växjössä muodostaa aiempaa selkeämmän vastapainon ammattilaisurheilulle.

Loukkaantumiset sotkivat alun

Ensimmäinen SHL-kausi ei alkanut Suomen suunnitelmien mukaan. Loukkaantuminen piti hänet sivussa lähes koko harjoituskauden, minkä jälkeen SHL-debyytti siirtyi. Kun peli alkoi löytyä, seurasi uusi loukkaantuminen.

Tammikuussa 2026 Suomi puhui tilanteestaan Kiakkoradion Miehemme maailmalla -haastattelussa. Samassa haastattelussa hän vertasi SHL:ää vuosien kokemukseensa Liigasta.

Tämä on napsun kovempi sarja

Suomi

Hänen mukaansa jokaisessa SHL-joukkueessa oli erittäin hyviä pelaajia ja sarja oli tasainen. Uudessa joukkueessa myös vastuu piti ansaita uudelleen: Ilveksessä Suomi oli ollut kapteeni, seuraikoni ja hyökkäyksen kantavia pelaajia, Växjössä hän aloitti uutena tulokkaana muiden joukossa.

Kiakkoradion haastattelussa hän sanoitti myös yhden tärkeimmistä syistä lähdölleen:

Olisi voinut harmittaa, jos ei olisi koskaan lähtenyt katsomaan, mitä Tampereen ulkopuolella on

Ensimmäisen SHL-runkosarjansa aikana Suomi pelasi 36 ottelua ja teki 14 pistettä, joista kuusi oli maaleja. Lukema jäi selvästi siitä tahdista, johon Suomessa oli totuttu, mutta loukkaantumiset tekivät kaudesta rikkonaisen.

Juuri siksi lähtökohdat kauteen 2026–27 ovat merkittävästi paremmat. Suomi on saanut valmistautua toiseen Ruotsin-kauteensa tutussa ympäristössä, ja tärkein tavoite on pelata terveempi ja tasaisempi kokonainen SHL-kausi sekä kasvattaa roolia Växjön hyökkäyksessä.

Keväällä kuohui kaukalossa

Loukkaantumisten jälkeen Suomi pääsi keväällä 2026 mukaan Växjön pudotuspeleihin ja osoitti pystyvänsä edelleen ratkaisemaan otteluita hyökkäyspäässä.

Yksi näkyvimmistä tilanteista tuli 30. maaliskuuta Brynäsiä vastaan. Suomi teki samalla ensimmäisen pudotuspelimaalinsa Växjön paidassa, mutta sai myöhemmin ottelurangaistuksen tilanteessa, jossa hänen mailansa nousi Robert Häggiä kasvojen alueelle.

Växjön otteluraportissa tilannetta kuvattiin epäonniseksi ja todettiin Suomen yrittäneen suojata itseään.

Tapaus nousi otsikoihin, mutta se sopii myös Suomen uran julkisten kohujen yleiseen kuvaan: suurimmat kiistat ovat liittyneet kaukalon tapahtumiin, eivät yksityiselämän skandaaleihin.

Suomen kevät ei jäänyt Brynäs-maalin varaan. Hän onnistui maalinteossa myös Rögleä vastaan välierävaiheessa, mikä vahvisti kuvaa siitä, että terveenä hän pystyy tuomaan Växjölle tärkeää pudotuspelien hyökkäystehoa.

Tulot ja varallisuus

Suomen nykyisestä Växjö-palkasta ei ole julkaistu luotettavaa tarkkaa summaa, eikä hänen henkilökohtaisesta nettovarallisuudestaan ole saatavissa vahvistettua arviota. Myöskään julkisesti dokumentoitua laajaa vaikuttaja-, yritys- tai muuta sivubisnestä ei ole noussut hänen pelaajauransa rinnalle. Hänen selvästi tärkein tunnettu tulonlähteensä on ammattilaisjääkiekko.

Suomen vanhemmista tuloista on sen sijaan julkista verotietoa. Ylen verotietokoosteen mukaan hänellä oli vuonna 2019 tuloja 92 315 euroa ja vuonna 2020 yhteensä 60 053 euroa. Vuodelle 2020 ei merkitty pääomatuloja. Ilveksessä oli tuolloin sovittu koronaviruspandemian seurauksena palkkojen leikkauksista.

Verotiedot eivät kuitenkaan yksin kerro ammattiurheilijan todellista vuosipalkkaa tai varallisuutta. Urheilijoilla voi olla esimerkiksi urheilijarahastoihin liittyviä järjestelyjä, minkä vuoksi vuosittaisen verotettavan tulon muuttaminen suoraan palkka- tai nettovarallisuusarvioksi olisi harhaanjohtavaa.

Elokuu 2026 toi paluun

Suomen toinen kausi Växjö Lakersissa on alkanut selvästi paremmista lähtökohdista kuin ensimmäinen. Vuotta aiemmin loukkaantumiset sotkivat harjoituskauden ja vaikeuttivat hänen sopeutumistaan SHL:ään, mutta elokuussa 2026 hän on päässyt mukaan joukkueen valmistautumiseen heti alusta lähtien.

Ensimmäinen näkyvä onnistuminen tuli jo 14. elokuuta Malmö Redhawksia vastaan. Suomi ja hänen entinen Ilves-joukkuetoverinsa Matias Mäntykivi rakensivat nopean seinäsyötön, jonka päätteeksi Mäntykivi viimeisteli Växjön 2–0-maalin. Växjö voitti harjoitusottelun 2–1, ja syöttöpiste merkittiin Suomelle.

Tilanne oli kiinnostava myös suomalaisesta näkökulmasta. Suomi ja Mäntykivi pelasivat yhdessä Ilveksessä, ja nyt heidän ei tarvitse rakentaa kaikkea yhteispeliä alusta. Valmiiksi tuttu kemia voi antaa Växjölle yhden käyttökelpoisen vaihtoehdon hyökkäysketjuihin ja ylivoimapeliin uuden kauden aikana.

Suomen asema seurassa on samalla vakaa. Kolmivuotisesta sopimuksesta on jäljellä kaksi kautta, joten hän ei pelaa syksyllä lyhyen näytönpaikan tai uuden sopimuksen paineessa, vaan osana Växjön pidemmän aikavälin rakennetta.

Kevään 2026 pudotuspelit antoivat jo viitteitä siitä, mitä terveempi Suomi voi joukkueelle tarjota. Hän teki ensimmäisen Växjö-pudotuspelimaalinsa Brynäsiä vastaan ja osui myöhemmin myös Rögle-välierissä. Nyt tavoitteena on saada samanlainen vaikutus näkymään tasaisemmin koko runkosarjan ajan.

17. elokuuta 2026 Suomi on Växjö Lakersin 30-vuotias numeron 10 hyökkääjä, jonka sopimus jatkuu kevääseen 2028. Ilves-vuosien jälkeen hänen elämänsä keskus on siirtynyt Växjöön, jossa hän rakentaa toista SHL-kauttaan entistä terveemmästä tilanteesta ja yhdistää ammattilaisjääkiekon pienen lapsen isyyteen.