Tanja Poutiainen – ura, mitalit ja maailmancupin voitot

Tanja Poutiainen on rovaniemeläinen alppihiihtäjä, joka on Suomen kaikkien aikojen menestynein laskija. Hän voitti olympiahopeaa suurpujottelussa Torinossa 2006, otti urallaan 11 maailmancupin voittoa ja kolme kauden pistepokaalia sekä neljä MM-mitalia. Uransa jälkeen hän on toiminut kansainvälisen hiihtoliiton luottamustehtävissä ja syksystä 2025 alkaen Ylen alppihiihdon asiantuntijana.

Pikafaktat	Tanja Poutiainen
Syntynyt	6.4.1980, Rovaniemi
Laji ja matkat	Alppihiihto: pujottelu ja suurpujottelu
Seura	Santa Claus Ski Team
Maailmancupin voitot	11
Maailmancupin palkintokorokkeet	48 (11 voittoa, 19 kakkossijaa, 18 kolmossijaa)
Pistepokaalit	Pujottelu 2005, suurpujottelu 2005 ja 2009
Olympiamitalit	Hopea, suurpujottelu, Torino 2006
MM-mitalit	Hopea pujottelu ja suurpujottelu 2005, pronssi pujottelu ja suurpujottelu 2009
Ura maailmancupissa	16.3.1997 Vail – 16.3.2014 Lenzerheide
Nykyinen rooli	Ylen alppihiihdon asiantuntija, FIS:n alppihiihdon johtoryhmän jäsen

Kuka Tanja Poutiainen on?

Poutiainen on vuonna 1980 syntynyt alppihiihtäjä, joka kilpaili maailmancupissa kuudellatoista kaudella ja nousi lajin maailman kärkeen pujottelussa ja suurpujottelussa. Ski Sport Finlandin oman lajihistoriikin mukaan hän on ensimmäinen suomalainen nainen, joka voitti maailmancupin pujottelun ja suurpujottelun pistepokaalit. Nykyään hän asuu Rovaniemellä ja työskentelee urheilun ulkopuolella kuntoutusalalla.

Avioiduttuaan hän on esiintynyt julkisuudessa myös nimellä Tanja Poutiainen-Rinne, ja Yle käyttää siitä muotoa asiantuntijateksteissään. Kyse on samasta henkilöstä; kilpailu-uran aikaiset tulokset on kirjattu nimellä Tanja Poutiainen.

Tanja Poutiaisen ura kausi kaudelta

Poutiaisen ura maailmancupissa kesti tasan seitsemäntoista vuotta päivälleen: ensimmäinen kilpailu oli Vailissa 16.3.1997 ja viimeinen Lenzerheidessa 16.3.2014. Alla oleva taulukko on koottu kansainvälisen hiihtoliiton omista cup-sijoituksista, ja se näyttää kauden kokonaissijoituksen sekä pujottelun ja suurpujottelun sijoitukset pisteineen. FIS listaa lisäksi muutaman yksittäisen rivin muista lajeista: super-G 2005 (48., 8 p), yhdistetty 2006 (26., 12 p) ja 2007 (22., 32 p) sekä City Event 2013 (6., 90 p). Kausivuosi on FIS:n kausinumero, joten esimerkiksi joulukuussa 2001 ajetut kilpailut kuuluvat kauteen 2002.

Kausi	Kokonaiscup	Pujottelu	Suurpujottelu	Palkintokorokkeet
1998	73. (45 p)	50. (4 p)	28. (41 p)	–
1999	95. (17 p)	–	41. (17 p)	–
2001	20. (342 p)	12. (195 p)	12. (147 p)	–
2002	12. (520 p)	7. (301 p)	10. (219 p)	2
2003	11. (551 p)	3. (367 p)	14. (184 p)	2
2004	9. (669 p)	4. (390 p)	5. (279 p)	2
2005	5. (1039 p)	1. (570 p)	1. (461 p)	10
2006	12. (592 p)	5. (320 p)	8. (260 p)	2
2007	7. (783 p)	6. (332 p)	2. (419 p)	5
2008	8. (781 p)	4. (484 p)	4. (297 p)	4
2009	5. (914 p)	4. (406 p)	1. (508 p)	8
2010	11. (465 p)	9. (202 p)	5. (263 p)	3
2011	7. (751 p)	2. (511 p)	3. (240 p)	6
2012	13. (477 p)	6. (334 p)	13. (143 p)	2
2013	13. (460 p)	5. (354 p)	22. (106 p)	2
2014	54. (111 p)	26. (48 p)	23. (63 p)	–

Taulukko tekee näkyväksi sen, mitä pelkkä mitalilista ei kerro. Poutiainen oli kokonaiscupin kymmenen parhaan joukossa kuudella kaudella ja pujottelucupin viiden parhaan joukossa kahdeksalla kaudella. Pisin yhtäjaksoinen jakso kokonaiscupin kärkikymmenikössä on kolme kautta, 2007-2009. Huippukausi 2005 tuotti 1039 pistettä ja kymmenen palkintokorokesijaa, mikä on yli viidennes hänen uransa kaikista korokesijoista.

Montako maailmancupin voittoa Tanja Poutiaisella on?

Yksitoista. Kansainvälisen hiihtoliiton palkintokoroketilasto erittelee sijoitukset kausittain, ja niistä laskettuna ura tuotti 11 voittoa, 19 toista sijaa ja 18 kolmatta sijaa eli 48 palkintokorokesijaa maailmancupin henkilökohtaisissa kilpailuissa.

Ensimmäinen voitto tuli Levin naisten pujottelussa kaudella 2003-04, ja Ski Sport Finlandin lajihistoriikin mukaan kyseessä oli ensimmäinen Suomessa koskaan ajettu maailmancupin kilpailu. FIS:n virallinen ensimmäisen kierroksen tulosluettelo on päivätty 28.2.2004: Poutiainen johti aikaan 57,40, Maria Riesch oli 0,30 ja Anja Pärson 0,50 sekuntia jäljessä. Itse kilpailupäivää tulosdokumentti ei kerro.

Korokesijojen jakauma kausittain näkyy edellä olevan taulukon viimeisessä sarakkeessa. Parhaat kaudet olivat 2005 kymmenellä ja 2009 kahdeksalla korokesijalla.

Tanja Poutiaisen kristallipallot ja pistepokaalit

Poutiainen voitti kolme maailmancupin lajikohtaista pistepokaalia. Kaudella 2005 hän oli ykkönen sekä pujottelussa (570 pistettä) että suurpujottelussa (461 pistettä), ja kaudella 2009 hän voitti suurpujottelun pistepokaalin 508 pisteellä. Kokonaiscupissa hänen paras sijoituksensa on viides, ja sen hän saavutti kahdesti, kausilla 2005 ja 2009.

• Pujottelun pistepokaali: kausi 2005
• Suurpujottelun pistepokaali: kaudet 2005 ja 2009
• Kokonaiscupin paras sijoitus: 5. kausilla 2005 ja 2009
• Toinen sija lajicupissa: pujottelu 2011, suurpujottelu 2007

Pujottelu vai suurpujottelu — kumpi oli Poutiaisen laji?

Molemmat, ja juuri se tekee urasta poikkeuksellisen. Hän voitti pistepokaalin kummassakin lajissa samalla kaudella 2005, mikä on alppihiihdossa harvinaista. Pisteitä kertyi uran aikana enemmän pujottelusta, mutta lajicupin voittoja tuli enemmän suurpujottelusta.

Cup-sijoitusten perusteella pujottelu oli tasaisempi laji: viiden parhaan joukossa kahdeksalla kaudella ja kolmen parhaan joukossa kolmesti (2003, 2005 ja 2011). Suurpujottelussa taso heilui enemmän, mutta huiput olivat korkeammalla: kaksi ykkössijaa ja yksi toinen sija lajicupissa.

Nopeuslajit jäivät sivuosaan. Super-G:stä hänellä on nuorten MM-pronssi vuodelta 1997, ja maailmancupin super-G-pisteitä on cup-taulukossa vain kaudelta 2005, jolloin kahdeksan pistettä riitti sijalle 48. Syöksylaskua hänen cup-sijoituksissaan ei ole lainkaan.

Tanja Poutiaisen arvokisamitalit

Poutiaisen arvokisasaldo on yksi olympiamitali ja neljä MM-mitalia. Olympiahopea tuli Torinossa 2006 suurpujottelussa, ja Ski Sport Finlandin oman lajihistoriikin mukaan se oli Suomen ensimmäinen alppihiihdon olympiamitali.

Kisat	Laji	Mitali
Nuorten MM 1997	Pujottelu	Kulta
Nuorten MM 1997	Super-G	Pronssi
Nuorten MM 1999	Suurpujottelu	Pronssi
MM 2005, Bormio	Suurpujottelu	Hopea
MM 2005, Bormio	Pujottelu	Hopea
Olympialaiset 2006, Torino	Suurpujottelu	Hopea
MM 2009, Val d’Isère	Suurpujottelu	Pronssi
MM 2009, Val d’Isère	Pujottelu	Pronssi

Bormion 2005 hopeat olivat Ski Sport Finlandin mukaan ensimmäiset alppihiihdon MM-mitalit suomalaiselle naiselle. Sama historiikki kirjaa hänelle myös Vuoden naisurheilija -valinnan kolmena peräkkäisenä vuotena 2004, 2005 ja 2006 sekä ensimmäisen suomalaisen alppihiihtäjän palkintokorokesijan maailmancupissa, kun hän oli toinen Sestrieressä 2001.

Tanja Poutiaisen olympialaiset

Poutiainen osallistui viisiin talviolympialaisiin, viimeisenä Sotšiin 2014. Mitalin hän voitti niistä yksissä: Torinossa 2006 suurpujottelun hopea. Sotšissa 2014 hän oli pujottelussa kahdestoista ajalla, joka jäi voittajasta 3,47 sekuntia, ja suurpujottelussa neljästoista 3,01 sekunnin erolla. Yle julkaisi luvut 23.2.2014.

Olympiaurakka alkoi Naganosta 1998, jolloin hän oli vasta 17-vuotias. Välivuosien 2002 ja 2010 kisojen sijoituksia ei löydy vahvistettuina virallisista suomenkielisistä lähteistä, joten niitä ei esitetä täällä lukuina.

Montako Suomen mestaruutta Tanja Poutiaisella on?

Tähän kysymykseen ei ole olemassa vahvistettua lukua. Ski Sport Finlandin oma alppilegendat-sivu ja lajin merkittävimpien hetkien aikajana luettelevat hänen nuorten MM-, MM-, maailmancup- ja olympiatuloksensa mutta eivät mainitse SM-mitaleita lainkaan.

Tämä on hyvä esimerkki siitä, miksi valmiiksi tarjottu luku kannattaa tarkistaa: SM-mestaruuksien määrä kiinnostaa monia, mutta lajiliiton oma urheilijaesittely ei kerro sitä. Siksi tällä sivulla ei esitetä arvausta.

Yksi SM-kilpailu on kuitenkin dokumentoitu: Yle kertoi 6.4.2011 Poutiaisen laskeneen Ounasvaaran SM-pujottelussa ensimmäistä kertaa kotirinteessään kuuteen vuoteen ja olleen kolmen parhaan joukossa ensimmäisen kierroksen jälkeen. Lopputulosta juttu ei kerro.

Tanja Poutiainen ja Levin maailmancup

Levin naisten pujottelu on suomalaisen alppihiihdon tärkein yksittäinen kilpailu, ja Poutiaisen ura kietoutuu siihen tiiviisti. Ski Sport Finlandin lajihistoriikin mukaan Levillä ajettiin vuonna 2004 ensimmäinen maailmancupin kilpailu Suomessa, ja Poutiainen voitti sen.

Yle laski marraskuussa 2024 kilpailun 20-vuotisjutussaan, että hänelle kertyi urallaan neljä palkintokorokesijaa Levillä. Saman jutun mukaan hän oli marraskuun 2024 kisaviikonloppuna Levillä juontaja, selostaja ja lasten kilpailun esilaskija. Kilpailun nykyiset vaiheet käsitellään erikseen sivulla Levin maailmancup 2026.

Tanja Poutiaisen uran käännekohdat

Uran kaari kulkee nuorten maailmanmestaruudesta pistepokaaleihin ja sieltä lajin hallintoon. Alla olevat vuosiluvut ovat niitä, jotka on vahvistettu lajiliiton, FIS:n tai Ylen omista aineistoista.

Kausi 2011 on taulukossa helppo ohittaa, mutta se on palkintokorokesijoilla mitattuna uran kolmanneksi vahvin kausien 2005 ja 2009 jälkeen: kuusi korokesijaa ja toinen sija pujottelucupissa 511 pisteellä, kuusi vuotta ensimmäisen pistepokaalin jälkeen.

Kuinka vanha Tanja Poutiainen on?

Poutiainen on syntynyt 6. huhtikuuta 1980 Rovaniemellä, joten hän täyttää 47 vuotta keväällä 2027. Kansainvälisen hiihtoliiton tietokanta julkaisee hänestä vain syntymävuoden 1980; tarkka päivä käy ilmi Ylen 3.4.2020 julkaisemasta haastattelusta, jossa kerrottiin hänen täyttävän 40 vuotta seuraavana maanantaina.

Hän lopetti kilpauransa 33-vuotiaana maaliskuussa 2014. Maailmancup-ura alkoi 16-vuotiaana ja kesti tasan seitsemäntoista vuotta, mutta cup-kausia kertyi kuusitoista: kausi 2000 puuttuu kokonaan. FIS:n oman urheilijajutun mukaan 31.8.2018 syynä oli jalan murtuma.

Kuinka pitkä Tanja Poutiainen on?

Pituudesta ei ole julkista tietoa. Kansainvälisen hiihtoliiton urheilijakortti julkaisee hänestä seuran, syntymävuoden, asuinpaikan ja välinemerkin mutta ei pituutta eikä painoa, eikä Ski Sport Finlandin oma esittely julkaise niitä.

FIS:n kortin mukaan hänen seuransa on Santa Claus Ski Team, asuinpaikkansa Rovaniemi ja välineensä Fischerin sukset ja monot. Alppihiihdossa välinevalinta on mitoituskysymys, ja saman logiikan mukaan valitaan myös harrastajan varusteet: katso laskettelusuksien pituus.

Tanja Poutiaisen koulutus ja ammatti

Poutiaisen päätyö on kuntoutusalalla Rovaniemellä. Levin oman sivuston esittelyn mukaan hän työskentelee Comeback Center -nimisessä tehokuntoutuskeskuksessa. Yle kertoi 13.3.2019 Rovaniemelle käynnistetystä tehokuntoutuksesta, joka sai mallinsa kroatialaisesta klinikasta — samasta, jonka kuntoutuksen avulla Poutiainen itse palasi Sotšin kisoihin. Hanke oli Lapin Urheiluopiston ja Liikuntaklinikan yhteinen.

Koulutuksesta ei ole vahvistettua julkista tietoa. FIS:n oma urheilijajuttu kertoi 31.8.2018 hänen aikovan saattaa taloustieteen opinnot loppuun kilpauran jälkeen, mutta tutkinnon valmistumisesta ei ole julkaistu tietoa, joten sitä ei esitetä tässä faktana.

Mitä Tanja Poutiainen tekee nyt?

Poutiainen-Rinne toimii Ylen alppihiihdon asiantuntijana. Yle ilmoitti nimityksestä 7.10.2025, ja Milano-Cortinan olympialaisten alla 20.1.2026 hän arvioi Ylen asiantuntijana suomalaisten mitalimahdollisuuksia. Hän on lisäksi FIS:n alppihiihdon johtoryhmän jäsen: Yle kertoi 3.4.2020 hänen nousevan tehtävään Janne Leskisen tilalle.

Levi on säilynyt hänen uransa kiinteänä osana. Yle kertoi 15.11.2024 hänen saavuttaneen urallaan neljä palkintokorokesijaa Levillä, ja hän on ollut kisaviikonlopun juontaja, selostaja ja lasten kilpailun radanrakentaja. Levin oma sivusto julkaisi 17.2.2026 hänen rinnekohtaiset vinkkinsä keskuksen laskettaviin.

Kilpakentillä hänen jalanjäljissään kulkevat nykyiset suomalaiset alppihiihtäjät, kuten Rosa Pohjolainen ja Eduard Hallberg, joiden kausi etenee alppihiihdon maailmancupissa 2026-2027.

Tanja Poutiaisen perhe ja puoliso

Poutiainen-Rinne asuu Rovaniemellä ja on kertonut julkisuudessa olevansa kaksosten äiti. Yle mainitsi asian 3.4.2020 julkaistussa haastattelussa. Muita perhetietoja ei ole julkaistu, eikä niitä kerätä tälle sivulle.

Usein toistuva ilmaus “Tanja Poutiainen rinne” ei viittaa hänen mukaansa nimettyyn rinteeseen vaan hänen avioliiton myötä saamaansa sukunimeen. Levin omalla sivustolla julkaistussa 17.2.2026 päivätyssä rinnevinkkijutussa, jossa hän käy läpi keskuksen laskettavat, ei esiinny hänen mukaansa nimettyä rinnettä, eikä sellaista mainita hänen omalla esittelysivullaan Levin sivustolla.