NHL-pudotuspelit: näin 16 joukkueen kaavio rakentuu

NHL:n pudotuspeleihin selviää 16 joukkuetta 32:sta, mutta paikat eivät jakaudu yksinkertaisesti konferenssin 16 parhaan kesken. Kaavio rakennetaan divisioonien sisälle, ja juuri siksi kevään vastustaja voi olla runkosarjan toiseksi paras joukkue jo ensimmäisellä kierroksella. Tämä sivu selittää, miten paikat jaetaan, miksi kaavio on sellainen kuin on ja mitä se tarkoittaa suomalaisfanille.

Kuka pääsee pudotuspeleihin

Liiga on jaettu kahteen konferenssiin ja neljään divisioonaan. Jokaisen divisioonan kolme parasta joukkuetta saa pudotuspelipaikan suoraan, mikä täyttää 12 paikkaa 16:sta. Loput neljä paikkaa ovat wild card -paikkoja, kaksi kummassakin konferenssissa, ja ne menevät niille joukkueille, joilla on konferenssin paras pistesaldo suorien paikkojen jälkeen — divisioonasta riippumatta.

Tästä seuraa yksi järjestelmän tunnetuimmista piirteistä. Jos toinen divisioona on selvästi vahvempi, sieltä voi edetä viisi joukkuetta ja naapuridivisioonasta vain kolme. Wild card -paikat eivät siis tasaa voimasuhteita, vaan ne palkitsevat pistesaldon riippumatta siitä, missä lohkossa pisteet on kerätty. Kaikkiaan mukana on 32 NHL-joukkuetta, joista puolet jää kevääksi rannalle.

Miksi kaavio ei ole 1–8 vaan divisioonapohjainen

Monessa muussa liigassa pudotuspelikaavio rakennetaan suoraan sarjataulukon mukaan niin, että ykkönen kohtaa kahdeksannen. NHL ei tee näin. Ensimmäisellä kierroksella se divisioonavoittaja, jolla on parempi runkosarjasaldo, kohtaa konferenssin heikomman wild card -joukkueen. Toinen divisioonavoittaja saa vastaansa paremman wild cardin. Divisioonien kakkoset ja kolmoset pelaavat keskenään.

Käytännön seuraus on se, että kaavio lukittuu divisioonan sisälle kahdeksi ensimmäiseksi kierrokseksi. Saman divisioonan joukkueet karsivat toisensa pois, ja vasta konferenssifinaalissa kohdataan toisen divisioonan selviytyjä. Jos yksi divisioona sattuu olemaan poikkeuksellisen kova, sen parhaat joukkueet joutuvat kaatamaan toisensa ennen kuin mestaruudesta edes puhutaan. Tämä on syy siihen, että kevään suosikki voi pudota jo huhtikuussa ilman että joukkue on pelannut huonosti.

Kotietu ja ottelujärjestys

Kahdella ensimmäisellä kierroksella ja konferenssifinaalissa kotietu menee sille joukkueelle, joka sijoittui runkosarjassa paremmin. Stanley Cup -finaalissa kotietu ratkeaa runkosarjan voittoprosentin perusteella, eikä divisioonasijoituksella ole enää merkitystä.

Kaikki ottelusarjat pelataan paras seitsemästä -järjestelmällä, eli sarjan voittoon tarvitaan neljä voittoa. Kotiottelut jakautuvat kaavalla 2–2–1–1–1. Kotiedun saanut joukkue pelaa kotonaan ottelut 1, 2, 5 ja 7, vastustaja ottelut 3, 4 ja 6. Seitsemäs ottelu pelataan siis aina paremmin sijoittuneen joukkueen kotihallissa, mikä tekee runkosarjan viimeisistä viikoista oikeasti merkityksellisiä.

Neljä kierrosta mestaruuteen

Mestaruuteen tarvitaan siis 16 voittoa neljässä sarjassa. Jos jokainen sarja venyy seitsemänteen otteluun, joukkue pelaa 28 pudotuspeliottelua runkosarjan 84 ottelun päälle. Tämä on se kuormitus, joka erottaa NHL:n pudotuspelit useimmista muista liigoista.

Milloin pudotuspelit alkavat ja missä ne näkyvät Suomessa

Kauden 2026–27 runkosarja alkoi 29.9.2026 ja päättyy lauantaina 10.4.2027. Pudotuspelit käynnistyvät sen jälkeen, mutta NHL ei ollut syyskuussa 2026 vielä julkaissut pudotuspelien tarkkaa aloituspäivää. Käytännössä ensimmäinen kierros alkaa muutama päivä runkosarjan päätöksen jälkeen, kun viimeiset paikat on ratkaistu.

Suomalaiskatsojalle ratkaisevaa on, että NHL:n televisio-oikeudet ovat Viaplaylla kaudesta 2026–27 alkaen, ja sopimus kattaa myös valtaosan pudotuspeleistä. Tarkat lähetyskanavat ja poikkeukset on koottu erilliselle sivulle siitä, missä NHL näkyy kaudella 2026–27. Aikaerosta johtuen pudotuspeliottelut alkavat Suomen aikaa myöhään illalla tai yöllä.

Kevään 2026 pudotuspelit lyhyesti

Stanley Cupin voitti kaudella 2025–26 Carolina Hurricanes, joka kaatoi finaalissa Vegas Golden Knightsin voitoin 4–2. Ratkaiseva kuudes ottelu pelattiin 15.6.2026 Las Vegasissa ja päättyi 3–0. Conn Smythe -palkinnon pudotuspelien arvokkaimpana pelaajana sai kapteeni Jordan Staal. Kyseessä oli seuran toinen mestaruus.

Suomalaisittain kevät oli Carolinan kevät. Sebastian Aho teki 19 pudotuspeliottelussa 5+7=12 tehopistettä, joista finaalisarjassa 1+4, ja iski kolme voittomaalia koko kevään aikana — muun muassa finaalisarjan viidennessä ottelussa. Dallasin kevät jäi lyhyeksi, sillä joukkue pelasi vain kuusi pudotuspeliottelua.