Luistimien teroitus: kouru, väli ja hinta
Luistimien oikea teroitus parantaa pitoa ja luistoa. Kourun valinta, teroitusväli ja palvelun hinta ovat tärkeitä asioita niin harrastajille kuin aktiivipelaajille.
Luistimien teroituksessa terän alapintaan hiotaan kouru, jonka reunoille syntyy kaksi kulmaa. Kilpatasolla teroitusväliksi suositellaan 2–3 jäätuntia. Jos mitään ei pyydetä, useimmat liikkeet teroittavat 1/2 tai 5/8 tuumalla eli 13 tai 16 millimetrillä, mutta laskukaava kehonpaino jaettuna 3,14 antaa 80-kiloiselle luvun 25. Uusissa luistimissa ei ole kulmia lainkaan, joten ne on teroitettava ennen ensimmäistä käyttöä.
Luistimien teroitus tarkoittaa sitä, että terän alapintaan hiotaan kourumainen ura, jonka reunoille syntyy kaksi erillistä kulmaa: sisäkulma ja ulkokulma. Juuri nämä kulmat purevat jäähän. Kourun syvyys ratkaisee, kuinka paljon luistin pitää ja kuinka paljon se liukuu. Valintaan vaikuttavat luistelijan paino ja potkutekniikka sekä hallin lämpötila ja jään kunto.
| Mitä teroituksessa syntyy | kaksi kulmaa kourun reunoille |
| Kouru, jos mitään ei pyydetä | useimmissa liikkeissä 1/2 tuumaa (13 mm) tai 5/8 tuumaa (16 mm) |
| Valmistajan listaamat kourut | 1/2, 5/8, 3/4, 7/8, 1 ja 1 1/4 tuumaa |
| Kouruluvun suunta | pieni luku = syvä kouru, suuri luku = matala kouru |
| Teroitusväli kilpatasolla | 2–3 tuntia jäällä |
| Uudet luistimet | toimitetaan ilman kulmia |
| Syvä kouru | enemmän pitoa, vähemmän liukua |
| Matala kouru | enemmän liukua, vähemmän pitoa |
| Profilointi | terän muoto sivulta katsottuna, ilmoitetaan jalkoina |
Mitä luistimien teroituksessa oikeastaan tapahtuu?
Luistimen terä ei ole veitsimäisen terävä vaan ylösalaisin käännetyn U-kirjaimen muotoinen. Hiomalaikan kaari painaa terän alapintaan kourun, ja kourun molemmille reunoille jää kulma. Kun teroituksesta puhutaan, puhutaan siis kulmien tekemisestä tai palauttamisesta, ei terän ohentamisesta.
Hiomalaikan muoto poikkileikkauksessa ratkaisee, minkä syvyisen kourun terä saa. Kivilaikan muotoa voidaan muuttaa hiomalla eli dressaamalla, kun taas sähkösaostetun laikan säde on kiinteä eikä sitä voi muuttaa. Valmistajan omassa ohjeessa sähkösaostettuja laikkoja luetellaan kahdelle koneelle: kannettavalle mallille kokoina 100 ja 60 millimetriä ja kotimallille kokona 60 millimetriä.
- Syvä kouru kaivautuu jäähän enemmän: pitoa käännöksiin, mutta myös enemmän vastusta ja väsymistä.
- Matala kouru tuottaa vähemmän kitkaa ja enemmän liukua, mutta pito käännöksissä kevenee.
- Kylmä jää on kovaa, ja siihen on vaikeampi kaivautua. Lämmin ja pehmeä jää lisää kaivautumista ja siten väsymistä.
Kuinka usein luistimet pitää teroittaa?
Kilpatason pelaajille, jotka hakevat luistimistaan parasta mahdollista suoritusta, valmistaja suosittelee teroitusta jokaisen 2–3 jäätunnin jälkeen. Harrastajalle ohjeessa ei anneta omaa väliä lainkaan, vaan todetaan että teroitusväli on luistelijan oma valinta. Käytännön mittari on se, miltä luistin tuntuu ja miltä terä tuntuu sormen alla.
- Suoritus tuntuu siltä, etteivät luistimet enää toimi kuten ennen.
- Sormea kevyesti terää pitkin vetämällä tuntuu pieniä lovia ja vikoja.
Mikä on kouru ja mitkä kourut ovat yleisiä?
Kouru ilmoitetaan sen hiomalaikan säteenä, joka sen on tehnyt, ja luku esitetään joko tuumina tai millimetreinä. Mitä pienempi luku, sitä syvempi kouru. Jos luistelija ei pyydä mitään tiettyä mittaa, useimmat liikkeet teroittavat kourulla 1/2 tai 5/8 tuumaa.
| Kouru tuumina | Millimetreinä |
|---|---|
| 1/2″ | 13 mm |
| 5/8″ | 16 mm |
| 3/4″ | 19 mm |
| 7/8″ | 22 mm |
| 1″ | 25 mm |
| 1 1/4″ | 31 mm |
Lista on valmistajan oma ja järjestetty syvimmästä matalimpaan, mutta opas ei luonnehdi yksittäisiä kokoja sen tarkemmin kuin yleissäännöllä syvä pitää, matala liukuu. Tuuma- ja millimetriparit eivät ole matemaattisesti täsmällisiä: 1/2 tuumaa on tarkasti 12,7 millimetriä ja 5/8 tuumaa 15,9 millimetriä. Ero on pyöristystä, ei eri kourua.
Kouru painon mukaan: kaksi ohjetta, jotka eivät vastaa toisiaan
Kourun valinnalle on kahdessa eri ohjeessa kaksi erilaista johtamistapaa, ja ne päätyvät eri lukemaan. Toinen lähtee luistelijan painosta ja voimatasosta, toinen laskukaavasta.
- Teroitusopas: kevyemmät luistelijat käyttävät yleensä syvempää kourua eli 1/2 tai 5/8 tuumaa saadakseen riittävästi pitoa, ja painavammat ja vahvemmat valitsevat matalamman kourun liukua varten.
- Teroituskoneiden kysymysosio: aloituskohdaksi otetaan kehonpaino jaettuna luvulla 3,14. Esimerkkinä on 80 kiloa jaettuna 3,14, mikä antaa 25,47 ja pyöristyy lukuun 25. Yksikköä ohje ei kerro.
Kaava antaa 80-kiloiselle luvun 25. Jos se luetaan millimetreinä, se on selvästi matalampi kouru kuin liikkeiden oletus 13 tai 16 millimetriä: ero on noin puolitoista- tai lähes kaksinkertainen sen mukaan, kumpaan oletukseen sitä vertaa. Ohje itse ei kuitenkaan kerro yksikköä, joten luku kannattaa varmistaa teroittajalta ennen kuin sitä pyytää.
Sama kysymysosio toteaa erikseen, että kouru kannattaa pitää niin matalana kuin mahdollista ja hakea pito oikealla profiililla, koska matalampi kouru kuormittaa luistelijan kehoa vähemmän ja säästää voimia. Kumpaakaan lukua ei kannata ottaa absoluuttisena, vaan lähtökohtana, jota säädetään tuntuman mukaan.
Kourun toimintaan vaikuttavat lisäksi hallin lämpötila, jään kunto, luistelijan paino ja potkutekniikka. Osa pelaajista kuljettaa mukanaan vaihtoteriä, jotka on teroitettu eri kouruille eri jääolosuhteita varten.
Teroitus ja profilointi ovat eri asioita
Teroitus muokkaa terän alapintaa poikkisuunnassa, profilointi taas terän muotoa sivulta katsottuna. Profiili määrää, kuinka pitkä osa terästä koskettaa jäätä kerrallaan, ja se ilmoitetaan yleensä jalkoina, harvemmin metreinä. Yhdistelmäprofiilin säteet luetellaan kärjestä kantaan.
- Aloittelijalle suositellaan yhden säteen profiilia 17 tai 19 jalkaa, koska jääkosketus on pitkä ja luistin on vakaa.
- Seuraavaksi luistelija voi kokeilla mitä tahansa väliltä 10–15 jalkaa oman mieltymyksensä mukaan.
- Kahden säteen profiileja ovat esimerkiksi 10–20, 13–26, 9,5–10,5 ja 7–10 jalkaa; kolmen ja neljän säteen profiileja käytetään pelipaikan mukaan.
Useamman säteen profiileja käytetään pelipaikan mukaan. Kolmen säteen profiilia suositellaan laitahyökkääjille ja puolustuspainotteisille puolustajille, neljän säteen profiilia keskushyökkääjille ja hyökkäävämmille puolustajille. Näille kahdelle profiiliperheelle valmistajalla on oma kokotaulukkonsa, jossa koko määräytyy luistimen koon mukaan. Perheillä on eri nimeämistapa, mikä näkyy taulukon kahdessa oikeanpuoleisessa sarakkeessa.
| Luistimen koko | Kolmen säteen profiili | Neljän säteen profiili |
|---|---|---|
| 1–2 | 3XS | 3XS |
| 3–4 | XXS | XXS |
| 5–6 | XS | XS |
| 7–8 | Small | Zero |
| 9–10 | Medium | I |
| 11–12 | Large | II |
Nämä ovat yleissuosituksia, ja ohjeen oma loppuhuomautus kehottaa luistelijaa kokeilemaan profiileja itse.
Terän sivuprofiilin vaikutusta on mitattu myös valmistajien ohjeista riippumatta. Andrew McKenzien Brockin yliopistoon tekemässä tutkimuksessa 37 miespuolista jääkiekkoilijaa, keski-iältään 18 vuotta keskihajonnan ollessa 3,4, testasi neljää eri teroitusvaihtoehtoa kolmessa jäätestissä ja vastasi Likert-asteikolliseen palautekyselyyn. Contour 1 -niminen muotoilu paransi suoritusta lähtötasoon verrattuna kuudessa muuttujassa varsity-tasolla ja viidessä muuttujassa midget-tasolla, ja se sai myös korkeimman pistemäärän palautekyselyssä. Johtopäätös oli, että muotoilu on tarpeellinen toimenpide parhaan luistelusuorituksen saavuttamiseksi. Tutkimus ei käsittele yhdenkään valmistajan omia profiilimalleja eikä pelipaikkakohtaisia suosituksia.
Käsin tehty teroitus voi pyöristää profiilin pois jo yhdellä ajolla, ja se tuottaa herkemmin eri korkuiset terät. Automaattinen teroitus säilyttää profiilin muodon ja pitää terien korkeudet yhtenäisinä. Useimmissa liikkeissä käytetään lisäksi kulmamittaria, jolla terien kulmat kohdistetaan.
Pitääkö uudet luistimet teroittaa?
Pitää. Uusissa luistimissa ei ole kulmia lainkaan, vaan ne syntyvät vasta ensimmäisessä teroituksessa. Kulmat myös kuluvat ja vaurioituvat käytössä, ja juuri siksi terä teroitetaan uudelleen.
Uusi väline vaatii siis usein oman valmistelunsa ennen ensimmäistä käyttökertaa. Talvivälineiden vastaavat mitoitus- ja säätöohjeet on koottu omille sivuilleen, kuten laskettelusuksien pituus ja laskettelumonojen koko.
Voiko luistimet teroittaa itse kotona?
Voi, sillä markkinoilla on kotikäyttöön tarkoitettuja teroituskoneita, jotka tekevät teroituksen napin painalluksella ja tuottavat toistettavan lopputuloksen. Myös kulmamittari on saatavilla yksityiskäyttöön, eli terien kulmien kohdistuksen voi tarkistaa itse.
Kourua vaihdetaan kahdella tavalla. Kivilaikan muotoa voidaan hioa uudelleen eli dressata, jolloin sama laikka antaa eri kourun. Sähkösaostetun laikan säde taas on kiinteä eikä sitä voi dressata, joten kouru vaihdetaan vaihtamalla koko laikka. Jälkimmäisen tavan valmistaja nimeää kannettavalle mallille ja kotimallille.
Koneet vaativat myös huoltoa. Valmistaja suosittelee vuosittaista huoltoa ja huollon tekijäksi oman edustajansa tai valmistajan kouluttaman henkilön. Ohjevideoiden aiheina ovat laikan vaihto kaikissa malleissa, päivittäinen tai yleinen kunnossapito mallista riippuen sekä kuljetus, joka on omana aiheenaan kotimallissa.
Mitä luistimien teroitus maksaa ja mistä sen saa?
Hintaa ei saa valmistajan omista ohjeista: kumpikaan tälle sivulle käytetyistä valmistajan oppaista ei mainitse teroituspalvelun hintaa lainkaan, ei suositushintaa eikä vaihteluväliä. Hinta on siis palveluntarjoajan oma asia, ja se kannattaa kysyä suoraan siitä paikasta, jossa teroitus teetetään.
Olennaisempaa kuin hinta on se, mitä hinnalla saa: käytetäänkö kone- vai käsiteroitusta, tarkistetaanko kulmat mittarilla ja saako kourun mitan valita itse. Vakiona teroitetaan 1/2 tai 5/8 tuuman kourulla, ellei muuta pyydetä, joten oma mitta kannattaa sanoa ääneen. Suomalaisista jäähalleista ja niiden palveluista kerrotaan omilla sivuillaan, kuten Helsingin jäähalli.
Maalivahdin ja taitoluistimien teroitus
Taitoluistinten teroitus on valmistajan ohjevideoissa oma aiheensa, ja se löytyy kahdelle neljästä esitellystä koneesta, molemmat ammattikäyttöön tarkoitettuja malleja. Ohje ei sano, etteivätkö muut mallit soveltuisi taitoluistimille — se vain jättää ne mainitsematta.
Maalivahdin luistimista ei löydy ohjetta kummastakaan lähteestä: teroitusopas ei käsittele niitä lainkaan, eikä kysymysosio nimeä niille omaa kourusuositusta. Kourun valinta kannattaa siksi tehdä teroittajan kanssa eikä yleisohjeen perusteella. Maalivahdin muista varusteista määrätään lajin omissa säännöissä, jotka on koottu sivulle jääkiekon säännöt.
Teroituksen sanasto suomeksi ja englanniksi
Teroituksesta puhutaan Suomessakin usein englanninkielisin termein, koska koneet, laikat ja ohjeet tulevat ulkomailta. Alla ovat ne sanat, jotka toistuvat teroituspalvelussa ja valmistajien ohjeissa.
| Termi | Englanniksi | Mitä tarkoittaa |
|---|---|---|
| Kouru | radius of hollow | terän alapintaan hiottu ura, ilmoitetaan tuumina tai millimetreinä |
| Kulmat | edges | kourun molemmille reunoille syntyvät sisä- ja ulkokulma |
| Profilointi | profiling, contouring | terän muoto sivulta katsottuna, ilmoitetaan jalkoina |
| Yhdistelmäprofiili | combination profile | kahden tai useamman säteen profiili, luetellaan kärjestä kantaan |
| Dressaus | dressing | kivilaikan muodon hiominen uudelleen |
| Kulmamittari | blade angle tester | väline, jolla terien kulmat kohdistetaan |
| Vaihtoterä | extra steel runner | varaterä, jonka osa pelaajista kuljettaa mukanaan eri kourulle teroitettuna |
Usein kysytyt kysymykset
Kuinka usein luistimet pitää teroittaa?
Kilpatasolla jokaisen 2–3 jäätunnin jälkeen. Harrastajalle valmistaja ei anna omaa väliä, vaan toteaa teroitusvälin olevan luistelijan oma valinta. Teroitus on ajankohtainen, kun luistimet eivät enää tunnu toimivan tai sormi tuntee terässä pieniä lovia.
Mitä luistimien teroitus maksaa?
Valmistajan omissa teroitusohjeissa ei mainita hintaa lainkaan, joten hinta kannattaa kysyä suoraan teroituspalvelusta.
Voiko luistimet teroittaa itse?
Voi. Kotikäyttöön on omia teroituskoneita, jotka teroittavat napin painalluksella, ja kulmamittari on saatavilla myös yksityiskäyttöön. Kotimallin sähkösaostetun laikan säde on kiinteä, mutta kouru vaihtuu vaihtamalla laikka; laikan vaihto on valmistajan ohjevideoissa oma aiheensa.
Mikä kouru luistimiin kannattaa valita?
Jos mitään ei pyydetä, useimmat liikkeet teroittavat 1/2 tai 5/8 tuumalla. Yhden ohjeen mukaan kevyt luistelija tarvitsee syvemmän ja painava matalamman kourun; toisen ohjeen laskukaava on kehonpaino jaettuna 3,14, jolloin 80 kiloa antaa luvun 25 ilman yksikköä.
Pitääkö uudet luistimet teroittaa?
Pitää. Uusissa luistimissa ei ole kulmia, vaan ne tehdään vasta ensimmäisessä teroituksessa.
Mitä eroa on teroituksella ja profiloinnilla?
Teroitus muokkaa terän alapintaa ja tekee kulmat. Profilointi muokkaa terän muotoa sivulta katsottuna ja määrää, kuinka pitkä osa terästä koskettaa jäätä. Profiili ilmoitetaan yleensä jalkoina, esimerkiksi 17 tai 19 jalkaa aloittelijalle.
Mitä kouru tarkoittaa millimetreinä?
Valmistajan oma lista antaa parit 1/2 tuumaa – 13 mm, 5/8 – 16 mm, 3/4 – 19 mm, 7/8 – 22 mm, 1 tuuma – 25 mm ja 1 1/4 tuumaa – 31 mm. Pieni luku tarkoittaa syvää kourua.
Mikä on luistimien teroitus englanniksi?
Skate sharpening. Kouru on radius of hollow, terän kulmat ovat edges ja profilointi on profiling. Tutkimuskirjallisuudessa terän sivuprofiilista käytetään myös sanaa contour.
Voiko luistimia teroittaa liikaa?
Teroitus kuluttaa terää joka kerta. Käsin tehty teroitus voi pyöristää profiilin pois jo yhdellä ajolla ja tuottaa eri korkuiset terät, kun taas automaattinen teroitus säilyttää profiilin muodon ja terien korkeudet.
