Luin taas kerran keskustelua siitä, kuinka suomalainen maalivahtikoulu on maailman paras. Ihan mielelläni uskon, mutta yksi luku ei vain istu siihen tarinaan.
Antti Niemi voitti Stanley Cupin Chicagon ykkösvahtina 2010. Sen jälkeen yksikään suomalainen ei ole voittanut pokaalia ykkösmaalivahtina. Kuusitoista kevättä ja nolla. Samaan aikaan suomalaisvahteja on ollut NHL:ssä koko ajan, usein useampi kerrallaan.
Minusta selitys ei ole taidossa vaan siinä, mihin joukkueisiin suomalaiset ovat päätyneet. Nashville on ollut Juuse Sarokselle hyvä koti, mutta se ei ole ollut mestarijoukkue. Saroksen ura on tästä paras esimerkki, ja siitä löytyy kunnon kooste täältä: https://suomenurheilu.fi/juuse-saros/
Toinen mahdollinen selitys on, että maalivahdin merkitys pudotuspeleissä on nykyään pienempi kuin ennen. Kun joukkueiden tasoerot ovat kaventuneet, yksi kuuma vahti ei enää kanna neljän sarjan läpi samalla tavalla kuin 2000-luvun alussa.
En usko että tämä on sattumaa enää kuudentoista vuoden jälkeen. Mutta en myöskään usko että se on koulutuksen vika.
Mistä te luulette tämän johtuvan – onko kyse pelkästä seuraonnesta vai jostain muusta?
Jätä vastaus