Vilho Palosaari – mäkihyppääjän ura, olympialaiset ja kausi 2026–2027

Vilho Palosaari on kuusamolaislähtöinen mäkihyppääjä, joka nousi kaudella 2025–2026 Suomen maajoukkueen vakiokasvoksi ja hyppäsi Milano-Cortinan talviolympialaisissa normaalimäen 14. sijalle. Hän edustaa Kuusamon Erä-Veikkoja ja harjoittelee nykyisin Kuopiossa. Tälle sivulle on koottu hänen uransa vaiheet, parhaat tuloksensa maailmancupissa ja arvokisoissa sekä se, mitä kaudesta 2026–2027 tiedetään.

Syntynyt	20.7.2004
Laji	Mäkihyppy
Seura	Kuusamon Erä-Veikot
FIS-koodi	8615
Sukset	Fischer
Maailmancup-debyytti	Wisla, kauden 2022–2023 avaus
Paras maailmancup-sijoitus	17. Lahdessa 7.3.2026
Olympialaiset	Milano-Cortina 2026: normaalimäki 14., joukkuekilpailu 6., suurmäki 23.
Asuin- ja harjoittelupaikka	Kuopio

Kuusamosta Kuopioon

Palosaari on syntynyt 20. heinäkuuta 2004, ja FIS:n kilpailijarekisterissä hänen seurakseen on merkitty Kuusamon Erä-Veikot. Mäkihypyn perusta on siis rakennettu Rukan naapurissa, samassa kaupungissa jossa Suomen tärkein talvilajien kilpailuviikonloppu järjestetään joka marraskuu.

Yle haastatteli Palosaarta lokakuussa 2022, kun hän oli vuotta aiemmin muuttanut Kuusamosta Kuopioon ja opiskeli siellä liiketaloutta ammattikorkeakoulussa. Kuusamon vuosina häntä valmensivat Antti Koivuranta ja hänen isänsä Tero Palosaari. Nuorten MM-kisoissa Palosaari ehti kilpailla kolmesti, ja paras henkilökohtainen sijoitus niissä oli 35.

Nousu ei ollut suora. Ennen läpimurtoaan Palosaarella oli vasemman polven rasitusvamma, jonka taustalla oli liian kova harjoittelu ja josta toipuminen vei yli vuoden. Kuntoutuksen aikana voimaharjoittelua oli kevennettävä, ja ensimmäiset Continental cupin pisteensä hän hyppäsi vasta syyskuussa 2022 Norjassa.

Maailmancup-debyytti kaudella 2022–2023

Maailmancup-paikan Palosaari ansaitsi maajoukkueen Planican leirillä, ja debyytti tuli kauden 2022–2023 avausviikonloppuna Wislassa Puolassa. Tuolloinen päävalmentaja Janne Väätäinen ei asettanut hänelle tulospaineita, vaan arvioi kauden kuluvan pääosin Continental cupissa. Hyppääjä itse sanoi haastattelussa, että hyvillä hypyillä parikymmenen parhaan joukko olisi mahdollinen mutta ettei hän lupaa mitään.

Kausi 2025–2026 oli läpimurto

Kaudella 2025–2026 Palosaari hyppäsi käytännössä koko maailmancup-ohjelman marraskuusta maaliskuuhun. FIS:n kilpailutietokannan mukaan kausi sisälsi myös Neljän mäen kisat, lentomäen karsinnat Kulmissa ja molemmat kotimaiset maailmancup-viikonloput. Alla kauden keskeiset sijoitukset.

Päivä	Paikka	Kilpailu	Sijoitus
21.11.2025	Lillehammer	Maailmancup, sekajoukkue suurmäki HS140	7.
25.11.2025	Falun	Maailmancup, normaalimäki HS95	38.
29.11.2025	Ruka	Maailmancup, suurmäki HS142	33.
6.12.2025	Wisla	Maailmancup, suurmäki HS134	35.
21.12.2025	Engelberg	Maailmancup, suurmäki HS140	41.
1.1.2026	Neljän mäen kisat, HS142	Maailmancup, suurmäki	59.
4.1.2026	Innsbruck	Maailmancup, suurmäki HS128	47.
11.1.2026	Zakopane	Maailmancup, suurmäki HS140	32.
1.2.2026	Willingen	Maailmancup, suurmäki HS147	32.
6.3.2026	Lahti	Maailmancup, suurmäki HS130	36.
7.3.2026	Lahti	Maailmancup, suurmäki HS130	17.
14.3.2026	Oslo	Maailmancup, suurmäki HS134	32.

Lahden 17. sija 7.3.2026 on Palosaaren paras henkilökohtainen maailmancup-sijoitus. Taulukosta näkyy myös se, mikä hänen kaudessaan oli olennaista: sijoitukset asettuivat toistuvasti 30. ja 40. sijan väliin, eli hän pääsi säännöllisesti toiselle kierrokselle 30 parhaan joukkoon vain harvoin. Maailmancupin pisteitä jaetaan 30 parhaalle, ja pistelaskun periaatteet on käyty läpi sivulla mäkihypyn pisteet.

Karsinnat kertovat kauden todellisen tason

Maailmancupin suurmäen kilpailuun pääsee 50 hyppääjää, ja useimmissa osakilpailuissa paikat ratkaistaan edellisenä päivänä hypättävässä karsinnassa. Palosaaren kaudesta 2025–2026 karsintatulokset kertovat yhtä paljon kuin varsinaiset kilpailut: hän selvitti karsinnan käytännössä aina, mutta usein jälkipäästä.

Päivä	Paikka	Karsintasijoitus
23.11.2025	Lillehammer	48.
29.11.2025	Ruka	21.
5.12.2025	Wisla	28.
19.12.2025	Engelberg	36.
28.12.2025	Oberstdorf	63.
5.1.2026	Bischofshofen	30.
31.1.2026	Willingen	37.
1.2.2026	Willingen	17.
7.3.2026	Lahti	20.
15.3.2026	Oslo	58.

Rukan 21. sija karsinnassa 29.11.2025 ja Willingenin 17. sija 1.2.2026 ovat kauden parhaat karsintatulokset, ja molemmissa tapauksissa myös varsinainen kilpailu meni muuta kautta paremmin. Oberstdorfin 63. sija Neljän mäen kisojen avauksessa jäi puolestaan karsinnan kynnyksen alle.

Normaalimäki ja suurmäki – mitä HS-luvut tarkoittavat

Tulostaulukoiden merkinnät HS95, HS130 tai HS142 kertovat mäen koon. HS on lyhenne sanoista hill size, ja luku on metreinä se kohta, johon asti alastulorinne on mitoitettu turvalliseksi. Normaalimäessä HS on tyypillisesti 90–109 metriä, suurmäessä 110 metristä ylöspäin ja lentomäessä yli 185 metriä.

Palosaaren kaudella 2025–2026 lähes kaikki kilpailut hypättiin suurmäissä. Poikkeuksia olivat Falunin HS95 marraskuussa 2025, Milano-Cortinan olympialaisten normaalimäen HS107-kilpailut helmikuussa 2026 sekä Kulmin HS235-lentomäen karsinnat samassa kuussa. Arvokisamenestys tuli juuri normaalimäestä, mikä on hyppääjän profiilin kannalta huomionarvoista.

Milano-Cortinan olympialaiset 2026

Uran tähän asti suurin näyttö tuli helmikuussa 2026. Palosaari hyppäsi Milano-Cortinan talviolympialaisissa kolmessa kilpailussa. Normaalimäen henkilökohtaisessa kilpailussa 9.2.2026 hän sijoittui 14:nneksi, normaalimäen joukkuekilpailussa 10.2.2026 Suomi oli kuudes ja suurmäen kilpailussa 14.2.2026 hän oli 23.

Normaalimäen 14. sija on Palosaaren paras arvokisasijoitus ja selvästi parempi kuin yksikään hänen maailmancup-sijoituksistaan. Joukkuekilpailun kuudes sija kertoo puolestaan siitä, että Suomen mäkijoukkue oli kauden lopulla kokonaisuutena kilpailukykyinen.

Kausi 2026–2027

Kesän 2026 Grand Prix -kiertueella Palosaari kilpaili Courchevelissä Ranskassa. Suurmäen kilpailussa 8.8.2026 hän oli 44. ja seuraavana päivänä 50.; jälkimmäisen päivän karsinnassa sijoitus oli 41.

Talvikauden suomalaisittain tärkein viikonloppu on Rukalla 27.–29.11.2026, jossa hypätään kaksi maailmancupin suurmäen kilpailua karsintoineen. Koko tapahtuman ohjelma on käyty läpi sivulla Ruka Nordic 2026, ja mäkihypyn koko kauden kalenteri sivulla mäkihypyn maailmancup 2026–2027. Toinen suomalainen maailmancupissa hypännyt mäkimies, jonka ura on käyty läpi omalla sivullaan, on Eetu Nousiainen.

Suomen maajoukkuevalintoja kaudelle 2026–2027 ei käsitellä tällä sivulla ennen kuin ne on julkaistu, eikä Palosaaren kilpailuohjelmaa ennakoida arvauksilla.

Kesä 2025 ja Grand Prix -kiertue

Mäkihyppääjän kausi ei ala marraskuussa vaan edellisenä kesänä. Palosaari kilpaili kesän 2025 Grand Prix -kiertueella Hinzenbachissa Itävallassa 18.–19.10.2025, jolloin hän oli normaalimäessä 28. ja 31., ja karsinnassa 26. Viikkoa myöhemmin Klingenthalissa 25.–26.10.2025 hän ylsi karsinnassa 11:nneksi, mutta varsinaisessa suurmäen kilpailussa tuli hylkäys. Saman viikonlopun sekajoukkuekilpailussa Suomi oli viides.

Grand Prix -tulokset ovat mäkihypyssä suuntaa antavia: kilpailut hypätään muovimatolle, ja kärkimaiden hyppääjistä osa jättää kiertueen väliin. Siksi niitä luetaan ennemmin harjoittelun mittarina kuin kauden ennusteena.

Valmentajat

Palosaaren kehitystä on ohjannut Lauri Hakola, joka toimi aiemmin Suomen mäkihypyn päävalmentajana. Hakolan mukaan Palosaaren vahva fyysinen tausta antoi mahdollisuuden keskittyä tekniikkaan, liikkeenhallintaan ja liikkuvuuteen. Yle kertoi 13.4.2026, että Hakola palaa päävalmentajaksi ja ottaa kokonaisvastuun sekä miesten että naisten maajoukkueohjelmasta. Edeltäjä tehtävässä oli slovenialainen Igor Medved.

Samassa yhteydessä kerrottiin, että maajoukkueen toimintamalli muuttuu niin, että miehet ja naiset harjoittelevat, leireilevät ja kilpailevat jatkossa yhdessä. Kuusamon vuosina Palosaaren valmentajina toimivat Antti Koivuranta ja hänen isänsä Tero Palosaari.

Palosaaren paikka Suomen mäkijoukkueessa

Suomen mäkihypyn tilanne muuttui keväällä 2026 selvästi aiempaa vakaammaksi. Kauden 2025–2026 lopulla Antti Aalto ja Niko Kytösaho nousivat maailmancupin joukkuekilpailussa palkintokorokkeelle, ja Aalto oli Holmenkollenilla henkilökohtaisessa kilpailussa kolmas. Palosaaren olympiasijoitukset asettuvat samaan kuvaan: joukkueessa on useampi hyppääjä, joka yltää hyvänä päivänä kärkikolmenkymmenen joukkoon.

Lajin huippu-urheilujohtaja Petter Kukkonen on kuvannut tilannetta niin, että valmennusjärjestelmä ja resurssit ovat aiempaa paremmat ja urheilijapotentiaalia on. Päävalmentaja Lauri Hakola on pitänyt mahdollisena, että Suomi taistelisi mitaleista Lahden MM-kisoissa 2029. Palosaari olisi silloin 24-vuotias eli tyypillisessä mäkihyppääjän parhaassa iässä.

Lyhyemmällä aikavälillä mittarit ovat yksinkertaisempia: pistesijoja maailmancupista, karsintojen läpäiseminen etupäässä ja sijoitus kotikisoissa Rukalla ja Lahdessa. Kauden 2025–2026 perusteella Palosaaren taso on juuri pistesijojen rajalla, ja läpimurto seuraavalle tasolle tarkoittaisi käytännössä toistuvaa pääsyä toiselle kierrokselle.

Perhe ja yksityiselämä

Palosaaren perheestä on julkisuudessa vahvistettu vain yksi asia: hänen isänsä Tero Palosaari toimi yhtenä hänen valmentajistaan Kuusamossa. Äidistä, sisaruksista tai mahdollisesta puolisosta ei ole julkista tietoa, eikä niistä esitetä tällä sivulla arvailuja. Myöskään pituutta tai painoa ei ole merkitty FIS:n kilpailijarekisteriin.