Lasten laskettelusukset – pituus, monot, siteet ja kypärä

Lasten laskettelusukset valitaan lapsen pituuden ja taitotason mukaan. Atomicin oman ohjeen mukaan aloittelijalla suksi yltää suunnilleen rinnan korkeudelle, keskitasoisella leuan ja nenän väliin ja juniorikilpailijalla silmien korkeudelle. Kasvunvaraksi ei kannata ostaa. Sukset ovat kuitenkin vain osa kokonaisuutta: monot, siteiden säätöarvo ja kypärä ovat yhtä tärkeitä.

Mitan peruste	Atomicin mukaan lapsen taito, ikä ja pituus; Suomen Urheilun oman mitoitusohjeen mukaan pituus eikä ikä
Aloittelija (Atomic)	Suksi suunnilleen rinnan korkeudelle
Keskitasoinen nuori laskija (Atomic)	Suksi leuan ja nenän väliin
Kunnianhimoinen juniorikilpailija (Atomic)	Suksi suunnilleen silmien korkeudelle
Kasvunvara	Ei suositella
Atomicin lastenmalliston pituudet	Sivun oman kuvauksen mukaan 70–163 cm; pituussuodattimessa lyhin on 70 cm
Ikä, jossa lapsi yleensä hyötyy alppihiihtotunnista	4 vuotta; joskus 3-vuotias on valmiimpi kuin 5-vuotias
Lumilautatunnista eniten hyötyvät	Yli 7-vuotiaat
Kypärän suositeltava vaihtoväli	Noin kolme vuotta

Minkä pituiset laskettelusukset lapselle?

Mitta luetaan lapsen kehosta. Atomicin oma kysymys- ja vastausosio ohjeistaa, että aloittelijalla suksi yltää suunnilleen rinnan korkeudelle, keskitasoisella nuorella laskijalla leuan ja nenän väliin ja kunnianhimoisella juniorikilpailijalla silmien korkeudelle. Sama ohje aloittaa toteamalla, että sopiva pituus riippuu lapsen taidosta, iästä ja pituudesta.

Atomic päättää ohjeensa muistutukseen, joka kannattaa lukea ennen taulukoita: tärkeintä on, että lapsi kokee valitun pituuden mukavaksi ja pystyy hallitsemaan suksiaan vaivatta. Mitta on siis haarukka eikä yksi oikea luku.

Hiihdonopettajan ohje on samansuuntainen ja vielä varovaisempi. Suomen Hiihtokeskusyhdistyksen Ski.fi-sivustolla 22.1.2021 julkaistussa pikkulasten rinneopastuksessa todetaan, että varsinkin ensimmäisillä kerroilla sukset saisivat olla mieluummin liian lyhyet kuin liian pitkät. Aikuisten mitoitus käydään läpi omalla sivullaan laskettelusuksien pituus.

Lasten laskettelusuksien kokotaulukko

Valmistajat eivät yleensä julkaise lapsille omaa senttimetritaulukkoa. Alla oleva taulukko on laskettu säännöstä oma pituus miinus 5–15 senttimetriä, eli samasta haarukasta, jota tämän sivuston aikuisten rinnesuksisivu käyttää. Se on apuväline, ei valmistajan oma kaavio.

Lapsen pituus	Suksen pituus säännöllä oma pituus −5…−15 cm
90 cm	75–85 cm
100 cm	85–95 cm
110 cm	95–105 cm
120 cm	105–115 cm
125 cm	110–120 cm
130 cm	115–125 cm
140 cm	125–135 cm
150 cm	135–145 cm

Tässä on kohta, jota muut sivut eivät kirjoita auki: taulukko ja Atomicin aloittelijaohje eivät osu samaan pituuteen. Oma pituus miinus 5–15 senttimetriä vastaa suunnilleen leuan ja nenän väliä eli Atomicin keskitason ohjetta. Rinnan korkeus on sitä selvästi lyhyempi, ja tämän sivuston aikuissivu ohjaa aloittelijan puolestaan leuan korkeudelle.

• Vasta-alkaja: lyhyempi kuin taulukon lyhyin pää — Atomicin ohjeen mukaan rinnan korkeudelle.
• Jo laskemaan oppinut lapsi: taulukon haarukka, lyhyemmästä päästä.
• Kilpaileva juniori: taulukon pidempi pää tai Atomicin ohjeen mukaan silmien korkeudelle.

Lyhyimmät mitat löytyvät valikoimista. Atomicin lasten mallistosivun oman kuvauksen mukaan pituudet ulottuvat 70 sentistä 163 senttiin, ja sivun pituussuodattimessa lyhimmät vaihtoehdot ovat 70, 80 ja 90 senttiä. Suodatin ulottuu ylöspäin pidemmälle kuin kuvauksen 163 senttiä, eli lukemat eivät ole samalla sivulla yhtenäiset. Hiihtosukset mitoitetaan eri tavalla, ja ne käydään läpi sivulla lasten suksien pituus.

Milloin lapsi voi aloittaa laskettelun?

Hiihdonopettajan arvion painopiste on neljässä ikävuodessa. Ski.fi-sivustolla 22.3.2022 julkaistussa kommentissa Himoksen hiihdonopettaja ja vapaa toimittaja Teija Uurinmäki kirjoittaa, että yleensä nelivuotias on motorisesti niin kehittynyt, että hän hyötyy alppihiihtotunnista — ja että toisinaan kolmevuotias voi olla valmiimpi tunnille kuin viisivuotias.

Sama kirjoittaja toteaa Ski.fi:n 22.1.2021 julkaistussa jutussa, että laskettelu on alle 5-vuotiaalle lapselle vielä kovin haastavaa. Paikka on silloin lastenmäki, ja viidettä ikävuottaan lähestyvän kanssa voi kokeilla sukset jalassa kävelyä. Ensimmäisen kerran tavoite on, että lapsi oppii pysymään pystyssä liukuvan suksen päällä.

Lumilaudalla raja on korkeampi. Saman kirjoittajan 22.3.2022 julkaistussa kommentissa todetaan, että lautatunnista hyötyvät eniten yli 7-vuotiaat lapset, koska lauta vaatii suksiin verrattuna hienovaraisempaa motoriikkaa.

• Alle 4-vuotias: lastenmäki ja lyhyet käynnit; viidettä ikävuotta lähestyvän kanssa suksilla kävely.
• 4 vuotta: ikä, jossa lapsi yleensä hyötyy ensimmäisestä alppihiihtotunnista.
• Yli 7 vuotta: ikä, jossa lumilautatunnista saa eniten irti.
• Ensimmäiset päivät: lyhyitä ja matalin tavoittein — jos lapsi haluaa puolen tunnin jälkeen lopettaa, lopeta.

Lasten monot ja niiden koko

Monon koko ratkaisee lapsen laskukokemuksesta paljon. Ski.fi:n 22.1.2021 julkaistussa pikkulapsijutussa sanotaan suoraan, että liian pienet monot painavat ja liian isot päästävät jalat liikkumaan, mikä tekee hommasta entistä vaikeampaa. Kumpaankaan suuntaan menevä virhe ei ole pieni asia aloittelevalle lapselle.

Tällä sivustolla monon koko ilmoitetaan mondopoint-mittana eli jalan pituutena senttimetreinä, ei kenkänumerona. Koon valinta ja mondopointin lukeminen käydään tarkemmin läpi sivulla laskettelumonojen koko.

Vanhojen monojen kanssa kannattaa olla tarkkana. Ski.fi:n välinejutussa todetaan, että vanha mono on turvallisuusriski, ja esimerkkinä kerrotaan vanhuuttaan väsyneestä monosta, joka oli katkennut pohjan ja varren liitoksesta — laskija jatkoi matkaa ilman suksea, monon varsi jalassaan.

Siteiden säätö lapsen suksissa

Siteiden laukeamisherkkyys on se säätö, joka kannattaa teettää ammattilaisella. Ski.fi:n välineohjeen mukaan jäykkyysarvot on ilmoitettu kaikissa siteissä näkyvällä DIN-asteikolla, ja arvo asetetaan laskijan painon, taidon ja keliolosuhteiden mukaan. Etu- ja takasiteeseen asetetaan sama arvo, kun oikea jäykkyys on löytynyt.

Säätö kuuluu liikkeeseen, ja mukaan otetaan omat monot. Sama ohje kehottaa kertomaan rehellisesti sekä painon että taitotason, koska säätöarvo lasketaan niistä. Käytettyjen välineiden kohdalla tämä on se kohta, joka jää helposti tekemättä: siteet on silloin säädetty jonkun toisen painolle ja jonkun toisen monolle.

Toimivuuden voi tarkistaa itse nyrkkisäännöllä. Ohjeen mukaan etusiteen on auettava vääntämällä itse jalkaa sisäänpäin ja takasiteen potkaistaessa taaksepäin, ja testi kannattaa tehdä aina rinteeseen lähdettäessä. Ohje muistuttaa myös, että väärin säädetyt siteet voivat jäädä laukeamatta silloin, kun niiden pitäisi lauetta.

Kypärä ja muut suojat

Kypärässä tärkeintä on oikea koko ja istuvuus. Ski.fi:n välineohjeen mukaan kypärä asetetaan syvälle päähän eikä se saa roikkua takaraivolla, ja ohje huomauttaa erikseen, että lapsilla näkee usein liian isoja kypäriä. Suositeltava vaihtoväli on noin kolmen vuoden välein, koska muovi vanhenee, ja kypärä vaihdetaan myös kovan iskun jälkeen, vaikka se näyttäisi ehjältä. Koon mittaaminen käydään läpi sivulla laskettelukypärän koko.

Hiihtokeskuksessa kypärä voi olla myös pakollinen. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin ohje 3/2015 koskee laskettelupalveluiden lisäksi välinevuokrausta ja hiihtokoulujen tarjoamia palveluita, ja sen mukaan asiakkaalle on kerrottava, jos jonkin henkilönsuojaimen käyttäminen on pakollista. Ohjeen tästä kohdasta antama esimerkki on laskettelukypärä lapsille hiihtokoulussa.

Kannattaako lapselle ostaa vai vuokrata sukset?

Vuokraus on yksinkertaisin tapa saada oikean mittaiset ja huolletut välineet. Ski.fi:n hiihdonopettajan kirjoittamassa välinejutussa todetaan, että helpointa on lähteä rinteeseen vuokraamon kautta ja että sieltä saa oikeanlaiset, oikean pituiset ja huolletut välineet itselle tai lapselle.

• Vuokraus: mitta vaihtuu lapsen mukana, välineet on huollettu, eikä niitä tarvitse säilyttää kesän yli.
• Osto: perusteltu silloin, kun lapsi laskee usein — mitta on silti tarkistettava joka kaudelle.
• Perityt tai käytetyt välineet: siteet on säädettävä liikkeessä uudelleen ja monon kunto tarkistettava.

Hiihdonopettajan kanta perittyihin välineisiin on suora. Ski.fi:n jutussa varoitetaan, ettei viisain valinta ole serkulta peritty vuoden 1995 suksipari, ja todetaan, että vanhat sukset ovat paitsi vaikeat kääntää myös useimmiten liian pitkät. Aloittelijan kannattaa saman jutun mukaan valita alleen uudet, helposti kääntyvät sukset.

Hiihtokoulu ja vuokraamo: kuka vastaa turvallisuudesta

Vastuu ei ole pelkästään vanhemmalla. Tukesin ohje 3/2015, joka on julkaistu 17.3.2015 ja päivitetty 18.10.2017, koskee nimenomaan myös välinevuokrausta ja hiihtokoulujen tarjoamia palveluita, eli ne ovat osa palvelun turvallisuuskokonaisuutta.

Ohjeen mukaan asiakkaalle on kerrottava ennakkoon muun muassa mahdollisista ikä- ja pituusrajoituksista sekä opastettava tarvittavien henkilönsuojaimien käyttöön. Siinä todetaan myös, että erityistä huomiota on kiinnitettävä nuoren tai kokemattoman henkilön ohjeistamiseen. Vuokraamolta kannattaa siis kysyä siteiden säätöarvo ja monon sopivuus ääneen.

Hiihtokoulun tunneista Ski.fi:n kommentissa mainitaan 45 ja 90 minuutin mitat. Opettaja käyttää niitä kuvatakseen, mikä ei onnistu.

En pysty opettamaan kaksivuotiaalle aurakäännöstä 45 minuutissa, en edes 90 minuutissa

Lasten twintip- ja temppusukset

Twintip tarkoittaa suksea, jonka molemmat päät on käännetty ylös, jotta sillä voi laskea myös takaperin. Twintipin merkitty pituus sisältää molemmat käännetyt päät, joten maata koskettava osa on lyhyempi kuin saman mittaisessa rinnesuksessa — suksi tuntuu siis lyhyemmältä kuin numero antaa ymmärtää.

Aikuisella twintip mitoitetaan tästä syystä lähemmäs omaa pituutta: haarukka on oma pituus miinus kymmenen senttimetriä aina omaan pituuteen asti, kun rinnesuksessa se on viidestä viiteentoista senttimetriä lyhyempi. Lapsen twintipistä ei näissä lähteissä ole omaa mitoitusohjetta, joten aikuisen haarukkaa ei kannata siirtää sellaisenaan lapselle, jolle lyhyempi pää on muutenkin lähes aina oikea.

Käytännön järjestys on siis selvä: ensin pari, jolla lapsi oppii kääntämään, ja vasta sen jälkeen parkkikalusto. Kilpapuolen kalustoon pääsee tutustumaan alppihiihdon maailmancupin kautta.