Meiällä on katsottu hiihtoa keittiön puolelta niin kauan kuin muistan. Isä laittoi radion päälle jos telkkari oli varattu, ja lauantaiaamu meni siinä. Koko kesän olin varma, että se perinne loppuu tähän talveen.
Sitten tuli 30.9. uutinen. Yle sopi Viaplay Groupin kanssa talvilajeista kausille 2026/27-2029/30: 33 kansainvälistä maailmancup-tapahtumaa kaudessa kuudesta lajista, kotimaiset kisat eli Ruka ja Lahti, ja MM-kisat 2027 ja 2029 yksinoikeudella. Kävin lukemassa asiasta kootun jutun https://suomenurheilu.fi/missa-talvilajit-nakyvat/ ja vasta siitä tajusin, että pääoikeudet ovat yhä Viaplaylla – Yle vain ostaa osan kisoista näyttöön.
Ja siinä se minun kysymykseni onkin. 33 tapahtumaa kuulostaa isolta luvulta, mutta se jaetaan maastohiihdon, yhdistetyn, mäkihypyn, alppihiihdon, freestylen ja lumilautailun kesken. Edellinen Ylen sopimus toi noin 49 maailmancup-kilpailua kaudessa. Minusta tuntuu, että ilmaiskanavalle jää isot viikonloput ja loput menee tilauksen taakse.
Se ei sinänsä ole väärin. Mutta juuri se satunnainen katsoja, joka katsoi hiihtoa siksi että se sattui olemaan päällä, ei etsi kisaa kahdesta paikasta. Se porukka katsoo sen mikä on auki.
Toisaalta Falunin MM tulee Yleltä kokonaan, ja se on kauden ainoa asia jota puolet Suomesta oikeasti katsoo. Ehkä tämä on juuri oikea jako.
Mitä te ajattelette – onko 33 tapahtumaa tarpeeksi, vai pitäisikö maastohiihdon koko kalenterin olla ilmaiskanavalla?
Jätä vastaus