Kaisa Mäkäräinen voitti kaiken paitsi olympiamitalin – ja palasi 43-vuotiaana Suomen mestariksi
Kaisa Mäkäräinen on Kontiolahden Urheilijoiden ampumahiihtäjä, joka kilpaili kolmissa olympialaisissa vuosina 2010–2018.
Kaisa Mäkäräinen on Suomen menestynein ampumahiihtäjä: kolme maailmancupin kokonaisvoittoa kausilta 2010–11, 2013–14 ja 2017–18, maailmanmestaruus Hanty-Mansijskista 2011 ja 27 osakilpailuvoittoa. Hän on syntynyt 11.1.1983 Ristijärvellä ja päätti kilpauransa Kontiolahdella 14.3.2020. Kolmissa olympialaisissa mitali jäi saavuttamatta, parhaana sijoituksena kuudes sija Sotšin 2014 yhteislähdössä. Nykyään hän asuu Joensuussa ja toimii yrittäjänä hiihtovalmennuksen ja mediatyön parissa.
Kaisa Mäkäräinen on Suomen menestynein ampumahiihtäjä: kolme maailmancupin kokonaisvoittoa, maailmanmestaruus ja 27 osakilpailuvoittoa. Kilpauransa hän päätti maaliskuussa 2020, mutta elokuussa 2026 hän palasi otsikoihin voittamalla Suomen mestaruuden ampumajuoksussa — 43-vuotiaana.
| Koko nimi | Kaisa Leena Mäkäräinen |
| Syntynyt | 11. tammikuuta 1983, Ristijärvi |
| Ikä | 43 vuotta, täyttää 44 vuotta 11.1.2027 |
| Pituus | 171 cm |
| Lempinimi | Kappa |
| Kotipaikka | Joensuu |
| Laji | Ampumahiihto |
| Seura | Kontiolahden Urheilijat |
| Valmentaja urana aikana | Jarmo Punkkinen |
| Koulutus | Sotkamon urheilulukio; fysiikan aineenopettajaopinnot Joensuun yliopistossa |
| Maailmancupin kokonaisvoitot | 3 (2010–11, 2013–14, 2017–18) |
| MM-kulta | Takaa-ajo, Hanty-Mansijsk 2011 |
| Maailmancup | 27 osakilpailuvoittoa, 85 palkintokorokesijaa |
| Olympialaiset | 2010, 2014, 2018 — ei mitalia |
| Uran päätös | 14. maaliskuuta 2020, Kontiolahti |
Kuka Kaisa Mäkäräinen on?
Kaisa Leena Mäkäräinen on suomalainen ampumahiihtäjä, joka on kaikilla mittareilla lajin menestynein suomalainen. Hän voitti maailmancupin kokonaiskilpailun kolme kertaa — ensimmäisenä suomalaisena koskaan — ja keräsi urallaan 27 osakilpailuvoittoa sekä 85 palkintokorokesijaa.
Mäkäräinen syntyi 11. tammikuuta 1983 Ristijärvellä Kainuussa ja on 43-vuotias. Hän lopetti kansainvälisen kilpauransa 14. maaliskuuta 2020.
Maastohiihtäjästä ampumahiihtäjäksi 20-vuotiaana
Mäkäräisen tie lajiin oli poikkeuksellinen. Hän aloitti maastohiihtäjänä ja siirtyi ampumahiihtoon vasta 20-vuotiaana — iässä, jossa moni lajin huippu on jo kilpaillut kansainvälisesti vuosia.
Tämä selittää paljon hänen urastaan. Hiihtonopeus oli alusta asti maailman kärkeä, ammunta rakentui myöhemmin. Se myös selittää, miksi hänen paras kautensa osui vasta kolmenkymmenen molemmin puolin.
Koulutus: urheilulukiosta fysiikan opintoihin
Mäkäräinen kävi Sotkamon urheilulukion. Lukion jälkeen hän aloitti opinnot Joensuun yliopiston — nykyisen Itä-Suomen yliopiston — fysiikan laitoksella aineenopettajalinjalla.
Opinnot ovat myös syy siihen, miksi hän asettui Joensuuhun ja edusti uransa ajan Kontiolahden Urheilijoita: Kontiolahden ampumahiihtostadion on kaupungin naapurissa.
Ensimmäiset arvokisat 2005
Mäkäräisen ensimmäiset arvokilpailut olivat Hochfilzenin MM-kisat 2005, joissa hän oli normaalimatkalla 49:s ja sprintissä 73:s. Anterselvassa 2007 tuli jo yhteislähdön seitsemäs sija, ja Pyeongchangin MM-kisoissa 2009 takaa-ajon neljäs sija.
Vancouver 2010: ensimmäiset olympialaiset
Vancouverin olympialaisissa 2010 Mäkäräinen oli sprintissä 59:s, takaa-ajossa 45:s ja normaalimatkalla 46:s. Kukaan ei olisi arvannut, mitä seuraavana talvena tapahtuisi.
Kausi 2010–2011: läpimurto ja historian ensimmäinen suomalaisvoitto
Joulukuussa 2010 Mäkäräinen voitti Östersundin pikakilpailun — uransa ensimmäinen maailmancupin osakilpailuvoitto. Kaksi päivää myöhemmin hän voitti myös takaa-ajon.
Kausi huipentui Hanty-Mansijskin MM-kisoihin maaliskuussa 2011. Pikakilpailussa Mäkäräinen jäi hopealle 12,2 sekuntia Magdalena Neunerille. Takaa-ajossa hän ampui puhtaasti ja ohitti Neunerin viimeisellä ampumapaikalla tämän jouduttua kahdelle sakkokierrokselle — ja voitti Suomen ensimmäisen naisten ampumahiihdon maailmanmestaruuden.
Kauden lopuksi hän voitti maailmancupin kokonaiskilpailun ensimmäisenä suomalaisena. Hänet valittiin vuoden 2011 Suomen Vuoden urheilijaksi.
Kausi 2013–2014: toinen kokonaisvoitto
Toinen kokonaisvoitto ratkesi dramaattisesti. Kontiolahdella Mäkäräinen voitti molemmat pikakilpailut ja takaa-ajon. Kauden päättäneessä Holmenkollenin yhteislähdössä hän oli vasta seitsemäs — mutta pahin haastaja Tora Berger jäi neljänneksitoista, ja kokonaiscup jäi Mäkäräiselle.
Samalla kaudella hän voitti myös sprintin ja takaa-ajon lajicupit.
Kausi 2017–2018: kolmas kokonaisvoitto
Kolmas kokonaiscup ratkesi vasta kauden viimeisessä osakilpailussa Tjumenissa, jossa Mäkäräinen oli pikakilpailussa toinen ja voitti takaa-ajon. Hän voitti myös yhteislähtöcupin.
Kolme kokonaisvoittoa asettaa Mäkäräisen naisten ampumahiihdon historian kärkinimien joukkoon.
Kuusi MM-mitalia
Mäkäräinen voitti urallaan kuusi arvokisamitalia, kaikki MM-kisoista:
- Kulta — takaa-ajo, Hanty-Mansijsk 2011
- Hopea — pikakilpailu, Hanty-Mansijsk 2011
- Pronssi — yhteislähtö, Ruhpolding 2012
- Pronssi — normaalimatka, Kontiolahti 2015
- Pronssi — yhteislähtö, Oslo 2016
- Pronssi — yhteislähtö, Hochfilzen 2017
Kontiolahden MM-pronssi 2015 kotiyleisön edessä valittiin Suomen Urheilugaalassa vuoden sykähdyttävimmäksi urheiluhetkeksi.
Miksi olympiamitali jäi saavuttamatta?
Tämä on Mäkäräisen uran suurin paradoksi. Kolme maailmancupin kokonaisvoittoa, maailmanmestaruus ja 27 osakilpailuvoittoa — mutta kolmissa olympialaisissa ei yhtään mitalia.
Paras olympiasijoitus oli kuudes sija Sotšin 2014 yhteislähdössä. Pyeongchangissa 2018 paras oli yhteislähdön kymmenes sija, ja siihen aikaan hän oli maailmancupin kokonaisjohtaja.
Ampumahiihdossa yksittäinen kilpailu ratkeaa muutamalla laukauksella. Neljän vuoden välein järjestettävissä kisoissa se tarkoittaa, että maailman paras urheilija voi jäädä ilman mitalia yksinkertaisesti siksi, että yksi päivä meni pieleen — kolme kertaa peräkkäin.
Hajataitto vaikeutti ammuntaa
Toukokuussa 2018 Mäkäräinen kertoi julkisuudessa kärsivänsä hajataitosta, joka hidasti hänen tähtäämistään ammunnassa. Tieto selitti osaltaan, miksi ammunta oli koko uran ajan hänen suoritustaan rajoittava tekijä hiihtonopeuteen nähden.
Uran päätös Kontiolahdella maaliskuussa 2020
Mäkäräinen ilmoitti 14. maaliskuuta 2020 päättävänsä kansainvälisen kilpauransa samana päivänä käytävään maailmancupin takaa-ajokilpailuun Kontiolahdella. Hän sijoittui uransa viimeisessä kilpailussa neljänneksi.
Paikka oli symbolinen: sama stadion, jolla hän oli voittanut kolme osakilpailua yhden viikonlopun aikana 2014 ja MM-pronssia 2015.
Mitä Kaisa Mäkäräinen tekee nykyään?
Mäkäräinen asuu edelleen Joensuussa ja toimii yrittäjänä. Hänen työnsä painottuu hiihtovalmennukseen, mediatyöhön sekä puhuja- ja asiantuntijatehtäviin, joissa hän käsittelee huippu-urheilun oppeja vuorovaikutuksen ja työelämän näkökulmasta.
Kilpaileminen ei kuitenkaan loppunut. Elokuussa 2026 Mäkäräinen voitti Suomen mestaruuden ampumajuoksun SM-kisoissa. Toukokuussa 2026 hän kilpaili yhdessä Ville Nousiaisen kanssa parikilpailussa, jossa parin tulos herätti huomiota.
Puoliso ja yksityiselämä
Mäkäräinen oli yli 15 vuoden ajan yhdessä avopuolisonsa Jarkko Siltakorven kanssa. Siltakorpi toimi myös hänen suksihuoltajanaan kilpauran aikana. Pari erosi vuonna 2021.
Sittemmin Mäkäräinen on esiintynyt julkisuudessa maastohiihtäjä Ville Nousiaisen kanssa. Pari on kilpaillut yhdessä ja saapunut yhdessä muun muassa Linnan juhliin.
Lapsista Mäkäräisellä ei ole julkisuudessa kerrottu. Hän on muutenkin pitänyt yksityiselämänsä verrattain suljettuna, ja hänen julkinen viestintänsä keskittyy urheiluun, valmennukseen ja yrittäjyyteen.
Sosiaalinen media
Mäkäräisellä on Instagramissa noin 198 000 seuraajaa tilillä @kaisamakarainen ja Facebookissa noin 159 000 seuraajaa. Hän ylläpitää myös omia kotisivujaan osoitteessa kaisamakarainen.fi tunnuslauseella “Ole huomenna parempi kuin tänään”.
Instagram-profiilissaan hän kuvaa itsensä entiseksi ampumahiihtäjäksi ja yrittäjäksi, jonka työhön kuuluu hiihtovalmennus ja mediatyö. Harrastuksikseen hän listaa kestävyysurheilun, käsityöt ja puutarhanhoidon.
Kaisa Mäkäräisen perintö suomalaisessa ampumahiihdossa
Ennen Mäkäräistä suomalainen naisten ampumahiihto oli kansainvälisesti käytännössä näkymätön. Hänen jälkeensä laji on Suomessa vakiintunut seuratuksi talvilajiksi, ja Kontiolahden maailmancup on yksi kauden vakiokohteista.
Suora jatkumo näkyy myös tuloksissa: Suvi Minkkisen MM-pronssi 2025 ja olympiapronssi 2026 tulivat lajissa, jonka näkyvyyden ja rahoituksen Mäkäräinen käytännössä rakensi.
Maailmancupin voitot kausittain
Mäkäräisen 27 osakilpailuvoittoa jakautuvat kausille seuraavasti:
| Kausi | Voittoja | Huomioitavaa |
| 2010–2011 | 3 | Läpimurto; kokonaiscupin voitto ja MM-kulta |
| 2011–2012 | 2 | Kokonaiscupissa neljäs |
| 2013–2014 | 4 | Kolme voittoa Kontiolahdella; toinen kokonaiscup |
| 2014–2015 | 6 | Uran paras yksittäinen kausi voittomäärällä |
| 2015–2016 | 4 | — |
| 2016–2017 | 2 | Kokonaiscupissa kolmas |
| 2017–2018 | 2 | Kolmas kokonaiscup, ratkesi viimeisessä kisassa |
| 2018–2019 | 3 | — |
| 2019–2020 | 1 | Oberhofin yhteislähtö, viimeinen voitto |
Voittoja kertyi siis yhdeksällä eri kaudella, mikä kertoo poikkeuksellisen pitkästä huippukaudesta: ensimmäinen voitto joulukuussa 2010, viimeinen tammikuussa 2020.
Palkinnot ja tunnustukset
Mäkäräisen merkittävimmät tunnustukset:
- Suomen Vuoden urheilija 2011
- Vuoden sykähdyttävin urheiluhetki 2015 (Kontiolahden MM-pronssi)
- Maailmancupin kokonaiskilpailun voitto 2011, 2014 ja 2018
- Lajicupien voittoja: takaa-ajo (2011, 2014, 2015), sprintti (2014), normaalimatka (2015), yhteislähtö (2018)
Usein kysytyt kysymykset
Kuinka vanha Kaisa Mäkäräinen on?
Kaisa Mäkäräinen on syntynyt 11. tammikuuta 1983 Ristijärvellä. Hän täytti 43 vuotta tammikuussa 2026 ja täyttää 44 vuotta 11.1.2027.
Kuka on Kaisa Mäkäräisen puoliso?
Mäkäräinen oli yli 15 vuotta yhdessä Jarkko Siltakorven kanssa, mutta pari erosi vuonna 2021. Sittemmin hän on esiintynyt julkisuudessa maastohiihtäjä Ville Nousiaisen kanssa.
Onko Kaisa Mäkäräinen ja Ville Nousiainen yhdessä?
Mäkäräinen ja Nousiainen ovat esiintyneet julkisuudessa yhdessä parina: he ovat kilpailleet yhdessä ja saapuneet muun muassa Linnan juhliin yhdessä.
Onko Kaisa Mäkäräisellä lapsia?
Mäkäräisellä ei ole julkisuudessa kerrottu olevan lapsia.
Mitä Kaisa Mäkäräinen tekee nykyään?
Mäkäräinen asuu Joensuussa ja toimii yrittäjänä hiihtovalmennuksen, mediatyön sekä puhuja- ja asiantuntijatehtävien parissa. Elokuussa 2026 hän voitti Suomen mestaruuden ampumajuoksussa.
Mitä Kaisa Mäkäräinen on opiskellut?
Mäkäräinen kävi Sotkamon urheilulukion ja opiskeli Joensuun yliopiston (nykyinen Itä-Suomen yliopisto) fysiikan laitoksella aineenopettajalinjalla.
Montako maailmancupin kokonaisvoittoa Kaisa Mäkäräisellä on?
Kolme: kaudet 2010–2011, 2013–2014 ja 2017–2018. Hän oli ensimmäinen suomalainen, joka voitti ampumahiihdon maailmancupin kokonaiskilpailun.
Voittiko Kaisa Mäkäräinen olympiamitalin?
Ei. Mäkäräinen kilpaili kolmissa olympialaisissa (2010, 2014, 2018) ilman mitalia. Paras sijoitus oli kuudes sija Sotšin 2014 yhteislähdössä.
Milloin Kaisa Mäkäräinen lopetti uransa?
Mäkäräinen päätti kansainvälisen kilpauransa 14. maaliskuuta 2020 Kontiolahden maailmancupin takaa-ajokilpailuun, jossa hän sijoittui neljänneksi.
Mikä on Kaisa Mäkäräisen pituus?
Kaisa Mäkäräisen pituus on 171 senttimetriä.
Mitä palkintoja Kaisa Mäkäräinen on voittanut?
Mäkäräinen valittiin Suomen Vuoden urheilijaksi 2011. Hänen Kontiolahden MM-pronssinsa 2015 valittiin vuoden sykähdyttävimmäksi urheiluhetkeksi. Urheilullisesti merkittävimmät ovat kolme maailmancupin kokonaisvoittoa ja MM-kulta vuodelta 2011.
