Ampumahiihdon säännöt – matkat, ammunta ja sakkokierros

Ampumahiihto on helppo laji katsoa mutta hankala ymmärtää, koska sääntö ei ole yksi vaan yhdeksän: jokaisella kilpailumuodolla on oma matkansa, oma ammuntajärjestyksensä ja oma rangaistuksensa ohilaukauksesta. Samasta ohilaukauksesta seuraa normaalimatkalla minuutti aikaa ja sprintissä 150 metriä hiihtoa.

Tähän on koottu ampumahiihdon säännöt niin, että kaikki kilpailumuodot ovat samassa taulukossa ja ammunnan mitat, sakkokierros ja viestien varapatruunat on selitetty erikseen. Luvut ovat IBU:n omista kilpailumuodoista.

Ampumahiihdon säännöt lyhyesti
Ampumamatka	50 metriä
Taulun koko	Makuulla 4,5 cm, pystyssä 11,5 cm
Laukaukset	Viisi laukausta jokaisella ammuntapaikalla
Rangaistus ohilaukauksesta	150 metrin sakkokierros tai lisäaika kilpailumuodon mukaan
Ase	22-kaliiperinen kivääri, neljä viiden patruunan lipasta

Kilpailumuodot ja matkat

Maailmancupissa hiihdetään yhdeksää eri kilpailumuotoa. Taulukko kertoo jokaisesta matkan, hiihtolenkkien määrän, ammuntojen järjestyksen ja sen, mitä ohilaukauksesta seuraa.

Kilpailumuoto	Miehet	Naiset	Ammunnat	Ohilaukauksesta
Sprintti	10 km	7,5 km	1 makuu, 1 pysty	150 m
Takaa-ajo	12,5 km	10 km	2 makuuta, 2 pystyä	150 m
Normaalimatka	20 km	15 km	2 makuuta, 2 pystyä	1 minuutti
Lyhyt normaalimatka	15 km	12,5 km	2 makuuta, 2 pystyä	45 sekuntia
Yhteislähtö	15 km	12,5 km	2 makuuta, 2 pystyä	150 m
Supersprintti	7,5 km	7,5 km	2 makuuta, 2 pystyä	75 m
Viesti	4 × 7,5 km	4 × 6 km	Osuudella 1 makuu ja 1 pysty	150 m
Sekaviesti	2 × 7,5 km	2 × 6 km	Osuudella 1 makuu ja 1 pysty	150 m
Parisekaviesti	2 × 7,5 km	2 × 6 km	1 makuu, 1 pysty	75 m

Sprintissä, takaa-ajossa ja viesteissä hiihdetään kolme tai viisi lenkkiä niin, että jokaisen ammunnan jälkeen palataan samalle radalle. Normaalimatka on ainoa muoto, jossa ohilaukaus ei vie sakkokierrokselle vaan rangaistus lisätään suoraan loppuaikaan.

Takaa-ajon säännöt

Takaa-ajo on ampumahiihdon selkein muoto katsojalle, koska maaliintulojärjestys on myös tulosjärjestys. Lähtölistan ratkaisee saman viikonlopun sprintti: takaa-ajoon pääsee sprintin 60 parasta.

Sprintin voittaja lähtee ensimmäisenä, ja kaikki muut lähtevät täsmälleen sen aikaeron päästä, jolla he hävisivät sprintissä. Jos urheilija jäi sprintissä 38 sekuntia voittajasta, hän lähtee takaa-ajoon 38 sekuntia voittajan jälkeen. Numerot menevät järjestyksessä yhdestä kuuteenkymmeneen.

Takaa-ajossa ammutaan neljästi: kaksi makuuammuntaa ensin ja kaksi pystyammuntaa perään. Ohilaukauksesta kierretään 150 metrin sakkokierros, eli neljä ohia tarkoittaa 600 ylimääräistä metriä. Koska lähtöerot ovat sekunteja, yksi huono pystyammunta riittää pudottamaan kärkipaikalta keskikastiin.

Kolme lähtötapaa

Ampumahiihdossa lähtö ratkaisee sen, miten kilpailua luetaan. Lähtötapoja on kolme, ja ne jakautuvat kilpailumuotojen kesken.

• Väliaikalähtö – sprintissä urheilijat lähtevät yksitellen 30 sekunnin välein. Maaliintulojärjestys ei siis ole tulosjärjestys, vaan kärkiaika voi vaihtua vielä viimeisten lähtijöiden myötä.
• Takaa-ajolähtö – takaa-ajossa lähtöerot tulevat suoraan sprintin aikaeroista, jolloin ensimmäisenä maaliin tullut voittaa.
• Yhteislähtö – yhteislähdössä ja supersprintissä koko kenttä lähtee samaan aikaan, ja yhteislähdön kenttä on 30 urheilijaa.

Yhteislähdön 30 paikasta 25 jaetaan maailmancupin kokonaispisteiden perusteella ja loput kuluvan viikon kilpailujen parhaille. Siksi yhteislähtö on kauden mittaan vaikein paikka päästä mukaan: pelkkä yksi hyvä kilpailu ei riitä, vaan koko kauden pistesaldon on oltava kunnossa.

Ammunta: 50 metriä ja kaksi asentoa

Kaikki ammunnat ammutaan 50 metrin päähän asetettuihin metallitauluihin. Jokaisella ammuntapaikalla on viisi taulua ja viisi laukausta, ja osuma kääntää taulun valkoiseksi.

Taulun koko riippuu asennosta. Makuulla osumapinta on 4,5 senttimetriä ja pystyssä 11,5 senttimetriä. Pystytaulu on siis yli kaksi kertaa leveämpi, mutta asento on epävakaampi, ja siksi pystyammunta on silti se, jossa kilpailut useimmiten ratkeavat.

Ase on 22-kaliiperinen kivääri, ja urheilijalla on mukanaan neljä lipasta, joissa jokaisessa on viisi patruunaa. Kivääriä kannetaan selässä koko kilpailun ajan, eli painoa raahataan mukana myös niillä lenkeillä, joilla ei ammuta.

Sakkokierros vai aikasakko

Rangaistus ohilaukauksesta on kilpailumuotokohtainen, ja ero on isompi kuin miltä se kuulostaa.

• 150 metrin sakkokierros – sprintti, takaa-ajo, yhteislähtö, viesti ja sekaviesti. Kierros hiihdetään heti ammunnan jälkeen ennen paluuta radalle.
• 75 metrin sakkokierros – supersprintti ja parisekaviesti. Lyhyempi kierros pitää nopeatempoisen kilpailun kasassa.
• Minuutti lisäaikaa – normaalimatka. Rangaistusta ei hiihdetä, vaan se lisätään loppuaikaan.
• 45 sekuntia lisäaikaa – lyhyt normaalimatka.

Juuri tämä ero tekee normaalimatkasta lajin tarkkuuskokeen. Kun yksi ohi maksaa kokonaisen minuutin, puhdas 20 ohilaukauksetonta laukausta voi voittaa kisan, vaikka hiihtovauhti olisi kärkeä hitaampi. Sakkokierrosmuodoissa nopea hiihtäjä pystyy kuittaamaan ohilaukauksen takaisin radalla.

Montako laukausta missäkin kilpailussa ammutaan

Kun ammuntojen määrä kerrotaan viidellä, saa kilpailumuodon laukausmäärän. Se selittää myös sen, miksi tarkkuus painaa eri muodoissa eri tavalla: mitä enemmän laukauksia, sitä varmemmin yksikin ohi osuu kohdalle.

Kilpailumuoto	Ammuntoja	Laukauksia	Suurin mahdollinen sakko
Sprintti	2	10	10 × 150 m
Takaa-ajo	4	20	20 × 150 m
Normaalimatka	4	20	20 minuuttia
Lyhyt normaalimatka	4	20	15 minuuttia
Yhteislähtö	4	20	20 × 150 m
Supersprintti	4	20	20 × 75 m
Viesti, yksi osuus	2	10 + 6 varapatruunaa	10 × 150 m

Taulukon viimeinen sarake on teoreettinen eikä käytännössä toteudu, mutta se kertoo, kuinka paljon kilpailu voi ammunnassa karata. Normaalimatkalla neljä ohilaukausta tarkoittaa neljää minuuttia, mikä on kärkitasolla käytännössä kilpailun menetys – sprintissä neljä ohia on kuusisataa metriä, josta kova hiihtäjä voi vielä nousta palkintosijoille.

Viestien varapatruunat

Viesteissä ohilaukaus ei tarkoita automaattisesti sakkokierrosta. Jokaisella ammunnalla urheilija saa käyttää kolme varapatruunaa, jos viisi ensimmäistä laukausta eivät kaada kaikkia tauluja.

Varapatruunat eivät ole lippaassa vaan erillisessä pitimessä, ja ne on ladattava kiväärin piippuun yksitellen käsin. Se on hidasta ja hermoja vaativaa puuhaa, ja siksi kolme varapatruunaa maksaa käytännössä yhtä paljon aikaa kuin yksi sakkokierros. Vasta jos taulu jää pystyyn kolmen varapatruunankin jälkeen, viestinhiihtäjä joutuu sakkokierrokselle.

Yksittäisissä kilpailuissa varapatruunoita ei ole lainkaan: viisi laukausta, ja jokainen pystyyn jäänyt taulu on sakkokierros tai lisäaika.

Mitä säännöt tarkoittavat kaudella 2026–2027

Säännöt ovat samat kaikissa maailmancupin osakilpailuissa, joten sama taulukko pätee sekä kauden avaukseen että arvokisoihin. Suomessa kauden isoin tapahtuma on Kontiolahden maailmancup, ja kauden päätavoite on ampumahiihdon MM-kisat 2027.

Pisteiden ja rahan jako seuraa samaa kilpailumuotojakoa: henkilökohtaisissa kilpailuissa palkintorahaa jaetaan 30 parhaalle ja viesteissä kahdeksalle parhaalle joukkueelle. Tarkat summat löytyvät ampumahiihdon maailmancupin palkintorahoista.

Ampumahiihdon sanastoa

• Makuuammunta – maaten ammuttava ammunta, jossa osumapinta on 4,5 senttimetriä.
• Pystyammunta – seisten ammuttava ammunta, jossa osumapinta on 11,5 senttimetriä.
• Sakkokierros – ohilaukauksesta hiihdettävä ylimääräinen lenkki, 150 tai 75 metriä kilpailumuodosta riippuen.
• Varapatruuna – viestien ylimääräinen patruuna, joita on kolme ammuntaa kohden ja jotka ladataan käsin.
• Lipas – viiden patruunan lipas, joita urheilijalla on mukanaan neljä.
• Ampumapaikka – numeroitu paikka ampumaradalla; jokaisella paikalla on viisi taulua 50 metrin päässä.